Kokonniemen kalmisto sijaitsee Ilomantsissa Ilomantsinjärveen kurkottavalla niemellä. Kalmisto perustettiin 1790-luvulla lähelle silloista ortodoksista kirkkoa, joka sijaitsi nykyisen sankarihautausmaan paikalla. Tämä kirkko oli tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi tilanteessa, jossa Pappilanvaaralla sijainneet ortodoksinen ja luterilainen kirkko olivat molemmat palaneet salaman sytyttämässä Ilomantsin leimahduksessa heinäkuussa 1794.
Ilomantsin nykyinen ortodoksinen kirkko, Pyhän profeetta Eliaan kirkko, valmistui vuonna 1891 ja myös se sijaitsee Kokonniemen kalmiston läheisyydessä. Eliaan kirkon praasniekkkajuhlan (Iljan praasniekka) yhteydessä toimitetaan ristisaatto kalmistoon ja Ilomantsinjärven rantaan.
Ilomantsin nykyinen ortodoksinen hautausmaa perustettiin vuonna 1918, mutta Kokonniemeen on haudattua vainajia myös tämän jälkeen aivan viime vuosikymmeniin saakka. Hautapaikan Kokonniemestä voi saada sinne jo haudatun lähisukulainen tai papiston jäsen.
Useimmat Kokonniemen haudat ovat jo vaipuneet kasvillisuuden alle ja puiset ristit lahonneet. Näkyvillä on kuitenkin metalliristejä ja varsinkin perhehautojen kivisiä hautamuistomerkkejä. Tunnetuimpia Kokonniemeen haudattuja ovat runonlaulaja Simana Sissonen (n. 1780-1848), itkuvirsien taitaja Irina Arhipoff (1864-1934) ja vuonna 2018 ortodoksisen kirkon pyhäksi kanonisoitu Johannes Sonkajanrantalainen eli Sonkajanrannan kylässä vaikuttanut opettaja Johannes Karhapää (1884-1918).
Kokonniemi on pitkään ollut minulle mieluinen paikka kävellä kaikessa rauhassa. Se on luonnonläheinen paikka, jonka kasvillisuus saa kasvaa vapaasti. Viime aikoina olen usein kantanut mukanani kameraa, jonka linssin läpi olen tallentanut kalmiston rauhaa. Tämän sivun kuvat ovat syntyneet muutaman viime vuoden aikana.
Olavi Paavolainen Kokonniemessä
Kirjailija Olavi Paavolainen kävi Kokonniemellä jatkosodan alussa kesällä 1941 ja kuvasi vaikutelmiaan innostuneena kirjassaan “Synkkä yksinpuhelu”. Paavolainen mainitsee myös Irinja Arhipoffin:
Kuin oudon lumouksen vallassa jatkan retkeilyäni edelleen. Ja kuten aina jokaiselle uudelle seudulle tullessani, hakeudun täälläkin taas hautausmaalle. Ilomantsin vanha kalmisto ei sijaitse millään rajakarjalaisella »kuolemansaarella», vaan petäjiä kasvavalla, vesien syleilemällä niementöyräällä. Kuiva kangasmaa on valkoisena metsätähdistä ja oravanmarjoista. Pursuja kasvaa vanhojen ristien välissä. Hopeaiset pajut kiertävät rantaa vesikivien lomassa. Järven suuri, sammunut selkä hohtaa hopealta — rantakivet ja vanha venekota hohtavat hopeaa. Pohjoinen yö itse tuntuu säteilevän valoisaa hopeaa. Hopeaisena hohtaa myös kivinen patsas, jonka tekstistä luen: »Itkuvirsien taitaja Irinja Arhipoff † 1934.» — Katsele sammuvalle, hopeaiselle järvelle, Irinja! Katsele kauas yli Sonkajan ja Ignoivaaran hopeaisten kyläsiluettien ja pyhien kuusikkojen! Katsele vieläkin kauemmas — yksinäisiin erämaakyliin, joissa pyhät harmaat tšasounat uneksivat ikivanhassa maisemassa! Eilen tulitettiin lentokoneesta viereistä rantaniittyä… Nyt ui hopeaisessa, sammuneessa vedessä yksinäisen silkkikuikan pää. Valoisassa yössä näkyy kreikkalaiskatolinen kirkko lehtevällä kunnaallaan hautausmaan mäntyjen takana kuin salaperäisen monasterin hahmo.
Kokonniemen tunnelmia keväällä 2023
Tämän sarjan kuvat on kuvattu digitaalisella järjestelmäkameralla.
Leo Mäkelän runokirja
Pitkään Ilomantsin kirjastonjohtajana työskennellyt Leo Mäkelä julkaisi vuonna 1981 runokirjan “Kokonniemessä”. Kirjan toinen tekijä on noihin aikoihin Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana toiminut valokuvaaja Mikko Savolainen, joka otti kirjan mustavalkoiset valokuvat. Mäkelä kulkee Kokonniemessä ja pysähtyy hautakivien äärelle kuuntelemaan edesmenneiden ihmisten tarinoita, siis samaan tapaan kuin Egdar Lee Masters kuuluisassa “Spoon River antologiassaan”.
Useimmilla hautuumailla
rahisee hiekkä jaloissasi
Kokonniemen poluilla
tuskin kuulet
askeltesi ääntä
lehdet
neulaset
sammalet
kunnioittavat
nukkuvien rauhaa
Tässä lepää työmies Tarassia Palviainen
Kokonniemen hautamuistomerkkien joukossa huomiota herättää työmies Tarassia Palviaisen hyvin säilynyt hautakivi. En tiedä Tarassia Palviaisesta mitään ja vaikuttaa siltä, että hänestä ei ole tallentunut mitään internetiin. (Jos tiedät jotakin Palviaisesta, ota yhteyttä lomakkeella.) Leo Mäkelän runossa Tarassia Palviainen saa kuitenkin itse puheenvuoron:
Tarassia Palviainen
Tiedänhän minä
sinun vuoksesi
itkuvirsien taitaja
Irinja Arhipoff
nuo turistit
täällä ravaavat
kävin itsekin usein ennen
muistomerkkisi äärellä
ja siinä tuumiskelin
että hyvä täällä olisi nukkua
ja tässä sitä sitten ollaan
sinä lauloit tavallasi
ja hyvin lauloitkin
mutta lauloin minäkin
vaikka toisin tavoin
— känsäisillä käsilläni
sen tähden
viimeinen tahtoni oli
hautakivessäni pitää seistä:
Tässä lepää
Työmies
Tarassia Palviainen
katsos
työmies
on komea titteli
miljoonilla hikipisaroilla lunastettu
Irinja
olethan toki huomannut
että järveen laskevan auringon
viime säteet
viipyvät hetken yht’aikaa
kummuillamme
ja Elian kirkon kellot
pyhäaamuna
soivat
kummallekin laulajalle
Iljan praasniekan ristisaatto Kokonniemeen 2024
Tämän sarjan kuvat on kuvattu digitaalisella järjestelmäkameralla.
Mustavalkoisia filmikuvia keväältä 2026
Filmikuvaus kiinnostaa jälleen. Omassa harrastuksessani filmikuvaus on nyt noussut jo digikuvauksen ohi. Alla oleva kuvasarja on kuvattu filmikameralla. Käytössä oli Agfa APX100 -filmi, jonka olen itse kehittänyt ja skannannut.
Muurahaisten valtakunta
Kokonniemessä on isoja muurahaisten pesiä ja siis paljon muurahaisia, Leo Mäkelä antaa muurahaisille äänen:
Älkää tallatko turhaan
nämä ovat
myös meidän polkujamme
Muurahaisillakin on tehtävänsä:
Muistuttaa elämästä.
LÄHTEITÄ
- Kurttio, Elina: Kaikki on katoavaista, myös hautausmaat – Kokonniemen ortodoksinen kalmisto Ilomantsissa on historiallinen turistikohde. Karjalainen 18.6.2026. https://www.karjalainen.fi/paikalliset/9548003
- Mäkelä, Leo & Savolainen, Mikko: Kokonniemessä, 1981. Tässä käytetty toinen painos on vuodelta 1993.
- Ortodoksinen kulttuurikeskus: Ilomantsin Pyhän profeetta Eliaan kirkko. https://ortodoksinenkulttuurikeskus.fi/fi/vaeltajan-polku/ilomantsin-pyhan-elian-kirkko
- Ortodoksinen kulttuurikeskus: Pohjois-Karjalan vanhat kalmistot ja hautausmaat. https://www.ortodoksinenkulttuurikeskus.fi/fi/teemat/tietoymparisto/pohjois-karjalan-vanhat-kalmistot-ja-hautausmaat
- Paavolainen, Olavi: Synkkä yksinpuhelu. Alunperin vuonna 1946. Kokonniemen kuvaus löytyy vuoden 2006 pokkaripainoksen sivulta 85.
- Romppanen, Helena: 1790-luvulla Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan käyttöönsä ottama Kokonniemi on vanha kalmisto, joka sijaitsee Ilomantsinjärveen pistävällä niemellä. Pogostan Sanomat: 8.6.2025. (maksumuuri) https://www.pogostansanomat.fi/paikalliset/8561259
