Kalottjazz & Blues -festivaalin tämän vuoden jazztarjonta oli sijoitettu lähes kokonaan toisen festivaalipäivän ohjelmaan. Laulaja Sanna Ruohoniemi ja hänen ruotsalaisista muusikoista koostuva yhtyeensä aloitti pienessä ja intiimissä konserttitilassa Åströmin kartanon riihessä (lienee ollut oikeasti kauppiaan aitta tai varasto aikoinaan).
Ruohoniemi oli minulle ennestään tuntematon muusikko, jonka musiikkiin olin ehtinyt tutustua Spotifyn kautta vain alustavasti. Hän osoittautui kuitenkin aivan ensimmäisestä kappaleesta raikkaan omaperäiseksi laulajaksi, jonka lauluissa jazz kietoutui yhteen kansanmusiikin ja hienojen äänikokeilujen kanssa. Myös yhteistyö nuoren kvartetin kanssa toimi ja innostunut keikka oli lämminhenkinen.
Festivaalin pääkonsertti pidettiin nyt toista vuotta puistossa Aineen taidemuseon vieressä. Konsertin avasi ruotsalaisista jazzmuusikoista koottu Dölerud – Johansson Kvintett. Yhtyeen sykähdyttävä moottori oli tietenkin eurooppalaisen jazzin legenda basisti Palle Danielsson, mies monilla klassisilla jazzlevyillä.
Yhtyeen ohjelmisto koostui pääosin saksofonisti Magnus Dölerudin ja trumpetisti Dan Johanssonin sävellyksistä. Erityisen mukavaa oli kuulla Johanssonia tulkitsemassa omaa musiikkiaan, sillä Norrbotten Big Bandin trumpettisolistina hän pääsee soittamaan vain muiden sävellyksiä. Hieno yhtye soitti hienoa ja vivahteikasta jazzia, joka pääsee varmaan paremmin oikeuksiinsa sisätiloissa, konserttisalissa tai klubilla.
Aili Ikonen esitti viimeisimmän ”Piirrä minut” -levynsä materiaalia, joka on vahva näyttö Ikosen lahjakkuudesta myös säveltäjänä ja laulutekstien kirjoittajana. Kuultiin pysäyttävä esitys, jossa Mikko Pellisen sovitukset oivaltavasti kehystivät Ikosen kaunista, notkeaa ja virtuoosimaista lauluääntä.
Jazzpäivä kuitenkin huipentui vasta myöhään illalla Kerhoravintolan päätösjameissa, joissa Sanna Ruohoniemi Band ahkeroi house bändinä. Lavalla vieraili vuorollaan muusikoita Dölerudin ja Johanssonin kvintetistä sekä Aili Ikosen yhtyeestä. Suomalaiset ja ruotsalaiset muusikot tarjosivat kuulijoille ja itselleeen lähes kolme tuntia kestäneen svengaavan elämyksen standardien parissa.
Festivaalin ohjelmassa oli toki paljon muutakin musiikkia. Lappian nuoret opiskelijat (Lappia Jazz Quartet) olivat harjoitelleet laajan ohjelmiston jazzstandardeja ja Jukka Lamminen & Swing Poppers viihdytti jatsahtavilla versoilla rock- ja popkappaleista. Laulaja Anna Järvisen esiintyminen Aineen taidemuseolla oli herkkä ja hienovarainen, kun taas bluesillan vaikuttavinta antia oli argentiinalaisen kitaristin Saverio Maccnen bluesia, rockia ja Jimi Hendrixiä yhdistänyt esitys.
Pääkonsertin pääesiintyjäksi valittua Ebbot Lundbergiä ja hänen Indigo Children -yhtyettään en ehtinyt kuulla ollenkaan jazzjamien järjestelyjen vuoksi. Spotifyn perusteella en osaa harmitella asiaa. Toki asiasta voi olla muutakin mieltä, kannattaa lukea Ossian Marttalan innostunut johdatus aiheeseen Väylän Pöyrre Musiikkiuutiset -verkkolehdessä: Ossian Marttala opastaa meidät Kalottjazz & Bluesin tähtivieraan musiikkimaailmaan.
Vastaa