Osaava rumpali on orkesterin moottori

Rumpali Anne Paceo soitti Norrbotten Big Bandin vieraana Torniossa 18.1.2012

Norrbotten Big Band Luulajasta avasi vuoden 2012 konserttikauden naapurimaan puolella Torniossa Lappian Musiikkitalolla. Orkesteri toi mukanaan myös vieraansa, nuoren ranskalaisen rumpalin ja säveltäjän Anne Paceon (s.1984). Nykypäivän jazzmuusikolle tyypilliseen tapaan Paceolla on samaan aikaan monta rautaa tulessa ja kiinnostus suuntautuu usealle eri taholle, sillä elanto on pakko hakea monesta eri lähteestä. Niinpä Anne Paceokin rakentaa kansainvälisen jazzmuusikon uraansa johtamalla kahta omaa yhtyettä (Anne Paceo Quintet ja Triphase-trio) sekä työskentelemällä rivisoittajana eri puolilta maailmaa kotoisin olevien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Anne Paceo esiintyi Norrbotten Big Bandin vieraana ennen kaikkea säveltäjänä. Niinpä koko konsertin ohjelmisto koostui Paceon sävellyksistä, joista suurimman osan saksofonisti, kapellimestari Håkan Broström ja pasunisti Peter Dahlgren olivat onnistuneesti sovittaneet isolle orkesterille. Varsinkin Dahlgren tuntui saaneen Paceon materiaalista irti paljon mielekästä musiikkia.

Paceon sävellykset olivat varsin melodista nykyjazzia, joista Norrbotten Big Band muotoili tuttuun ja taattuun tapaansa ehjiä, vivahteikkaita kokonaisuuksia. Tätä ehkä hieman liiankin tasalaatuista kokonaisuutta lavensivat ajoittaiset etnovaikutteet ja yksi Coltrane-henkinen energiapurkaus.

Paceo osoittautui ehdottomasti asiansa osaavaksi rumpaliksi, joka hyväntuulisen näköisenä tyytyi osaansa orkesterin moottorina. Näin hänen rumpunsa jäivät suosiolla osaksi orkesterin kokonaissointia, eikä konsertissa esimerkiksi kuultu yhtään varsinaista rumpusooloa.

Sooloista huolehtivatkin lähinnä Norrbotten Big Bandin soolo-osaston tavalliset tukipylväät, jo edellä mainitut Håkan Broström ja Peter Dahlgren sekä trumpetisti Dan Johansson ja saksofonisti Mats Garberg. Myös pianistina vierailevan Olga Konkovan soitto kohosi hetkittäin muun orkesterin keskeltä säihkyen esille.

Täysipainoinen konsertti päättyi hillitysti auringonnousua kuvaavaan kauniiseen sävellykseen ja Peter Dahlgrenin herkkään pasuunan henkäykseen. Yleisölle annettiin vielä heidän pyytämänsä yksi encore-kappale ja kuulijalle jäi kotiin vietäväksi miellyttävä, paikoin vaikuttava musiikkielämys.

Julkaistu Pohjolan Sanomissa 21.1.2012.

Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.