
Trumpetisti Dave Douglas on valtavan tuottelias taiteilija. Vuonna 1994 ilmestyneen debyyttilevynsä (Parallel Worlds, Soul Note) jälkeen hän on julkaissut yli kolmekymmentä levyä omissa nimissään sekä ollut rivimiehenä mukana paljon suuremmalla määrällä levyjä, mm. John Zornin Masada-yhtyeessä. Tuotteliaisuudestaan huolimatta hän kuitenkin onnistunut säilyttämään aina hyvin korkean taiteellisen tason. Lisäksi Douglas käyttää kekseliäästi hyväkseen sosiaalista mediaa musiikkinsa markkinoinnissa ja jakelussa.
Vuonna 2011 Douglas levytti ja tapansa mukaan myös julkaisi nopeasti kolme levyllistä etupäässä uutta musiikkia. Levyt olivat alun perin tarkoitettu levitettäviksi vain digitaalisessa muodossa sarjassa ”Greenleaf Portable Series” (GPS). Loppuvuodesta 2011 Douglas kuitenkin toteutti monien kuuntelijoidensa toiveet ja julkaisi levyt yhtenä kolmen cd:n boksina nimellä ”Three Views”. Paketin kolmesta levystä ”Rare Metals” ja ”Bad Mango” ovat kestoltaan hieman lyhyempiä kuin normaalit cd:t (molemmat noin 36 minuuttia) ja kolmas ”Orange Afternoons” sisältää noin 49 minuuttia musiikkia.
Kukin boksin kolmesta levystä on äänitetty entisaikojen tapaan yhdessä päivässä ja yhdessä levytyssessiossa. Hyvää musiikkia ei todellakaan välttämättä tarvitse puleerata studiossa kuukausikaupalla. Monet kuukausia kestävät levytysprojektit vertautuvat näihin rentoihin jazzlevytyksiin kuin Helsinkiin suunniteltu Guggenheim-museo taiteilijoiden omiin pikkugallerioihin; pönäkän massiiviset ja yllätyksettömät jättiläiset vastaan pienet ja ketterät toimijat.
Boksin kolme levyä on pakattu yksinkertaisin pahvikoteloihin, jotka puolestaan ovat tyylikkäässä laatikossa. Mukana tulee vielä yhdeksän polaroid-kuvien henkeä tavoittelevaa kuvakorttia levytyssessioista.
Dave Douglas & Brass Ecstasy: Rare Metals (Greenleaf Music, 2011)
”Rare Metals” on Douglasin vaskiorkesterin kolmas levytys. Kaksi aikaisempaa ovat ”Spirit Moves” (2009) ja Newportin jazzfestivaaleilta vuonna 2010 äänitetty livelevy ”United Front” (2011).
Trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba luovat yhtyeelle omaperäisen yhteissoinnin, jossa on vaskipuhallinten terävyyttä ja väriä sekä toisaalta akustisen musiikin luontevaa lämpöä. Levyn musiikki on tyylillisesti selvää nykyjazzia, vaskiyhtyeisiin liittyvät New Orleans-vaikutteet ovat lähes näkymättömissä.
Douglasin sävellysten lisäksi ohjelmistoon kuuluu Blly Strayhornin klassinen ”Lush Life”. Hienon muusikkojoukon vakuuttavin hahmo on mielestäni Marcus Rojas, joka väsymättä jaksaa puhkua läpi kaikki basso-osuudet.
(Dave Douglas; trumpetti, Vincent Chancey; käyrätorvi, Luis Bonilla; pasuuna, Marcus Rojas; tuuba, Nasheet Waits; rummut)
Orange Afternoons Quintet: Orange Afternoons (Greenleaf Music, 2011)
”Orange Afternoons” edustaa kolmikosta kaikkein perinteisintä svengaavaa jazzia. Levyllä soittava kvintetti vastaa soitinvalikoimansa puolesta Douglasin vakiokvintettiä, mutta on siis tätä levytystä varten koottu erikoiskokoonpano. Saksofonisti Ravi Coltrane ja pianisti Vijay Iyer ovat jo asemansa jazzin huipulla vakiinnuttaneet, kun taas rumpali Marcus Gilmore (Roy Haynesin pojanpoika) ja basisti Lind Oh edustavat nousevaa sukupolvea.
”Orange Afternoons” muistuttaa myös musiikillisesti Douglasin vakiokvintettiä, siis mitään uutta ja ihmeellistä se ei Douglasin tuotantoa tuntevalla kuulijalle tarjoa. Toki levyllä on erittäin hienoa, tiheää nykyjazzia ja varsinkin avausraita ”Gulf” on poikkeuksellisen komea esitys.
(Dave Douglas; trumpetti, Ravi Coltrane; tenorisaksofoni, Vijay Iyer; piano, Linda Oh; basso, Marcus Gilmore; rummut)
Dave Douglas & So Percussion: Bad Mango (Greenleaf Music, 2011)
”Bad Mango” on boksin levyistä omaperäisin. Levyllä Douglas soittaa nykymusiikin esittäjänä profiloituneen So Percussion-lyömäsoitinyhtyeen kanssa. Uusien sävellysten lisäksi mukaan on valittu kolme vanhempaa sävellystä ”Witness”- ja ”Songs for Wandering Souls”-levyiltä.
Koska So Percussion lähestyy musiikkia klassisen nykymusiikin näkökulmasta, kuulostaa ”Bad Mango” vaikeasti luokiteltavalta; jazzin tai etnotyylien lyömäsoitinperinteet ovat tällä levyllä syrjemmällä. Dave Douglas itse soittaa tutulla tyylillään ja kohtaa So Percussion-yhtyeen moninaiset, epäsovinnaisetkin lyömäsoittimet ja ääntenlähteet. Kohtaamisesta syntyy hyvin jännittävää musiikkia.
(Dave Douglas; trumpetti, Eric Beach; kosketinsoittimet, saha, lelut, metronomit, Adam Sliwinski; marimba, lelut, bassorumpu, kellopeli, Jason Treuting; rummut, Josh Quillen; kosketinsoittimet, lyömäsoittimet)
Linkkejä:
Dave Douglas – Greenleaf Music
So Percussion
Vastaa