Tänä syksynä ensimmäisen albuminsa julkaissut Peacepipe on periaatteessa saksofonisti Pepa Päivisen uusi yhtye. Käytännössä kvartetti on kokoonpanoltaan lähes sama kuin se kvartetti, joka jo parikymmentä vuotta sitten julkaisi kaksi hienoa levyä, ”Tiram Num” (Silence Records, 2005) ja ”North Pipe” (Presence Records, 2009). Tuosta kvartetista Peacepipessa jatkavat tietenkin Päivinen itse sekä kitaristi Timo Kämäräinen ja rumpali Mikko Hassinen, vain basisti on vaihtunut Ville Huolmanista Ville Herralaan.
Kahdeksasta Päivisen sävellyksestä koostuva ”Vihmoo” potkaistaan liikkeelle vaikuttavalla nimikappaleella, joka jykevällä groovellaan viittaa väistämättä Edward Vesalan suuntaan. Vesala-mielikuva on hyvinkin ymmärrettävä, sillä Päivinen soitti aikanaan Vesalan maineikkaassa Sound & Fury -orkesterissa ja Vesala oli vahvasti mukana Päivisen debyyttilevyllä ”Saxigon” (Strawberry Records, 1997) niin rumpalina kuin kaikkien kappaleiden säveltäjänä.
Nimikappaleen lisäksi albumille on mahtunut kolme muutakin jyhkeän rockaavaa raitaa; baritonisaksofonin ja sähkökitaran väkevä vuoropuhelu ”Trying”, hauskasti nimetty tiivis rutistus ”Bermudan kaksio” ja albumin intensiivinen päätösraita ”Sääksmäki”. Näiden rosoisten sävyjen lisäksi ”Vihmoo” tietenkin avautuu myös lyyrisempiin suuntiin. ”On One Feet” on valoisa balladi, jota Päivisen kuulas huilu ja Kämäräisen kitaran heleät soundit hallitsevat. Samoissa tunnelmissa liikkuu lämpöä ja valoa hohtava ”Up Towards Celestial Dimensions” alkaa varovasti pienillä sointiroiskeilla, kunnes tihenee herkäksi jazzballadiksi.
Levyllä on myös kaksi eräänlaista pienoiskonserttoa, joissa Ville Herralan ja Mikko Hassisen soolot elävät vuoropuhelussa muun yhtyeen kanssa. Herrala saa vuoronsa ”Tuulenvireellä”, jossa kontrabasso soi kauniisti niin jousella soittaen kuin näppäillen. Mikko Hassinen rumpujen rikkaat ja ilmeikkäät soundit pääsevät puolestaan esille ”Koillismaalla”.
”Vihmoo” on siis monitahoinen ja vaikuttava kokonaisuus, joka asettuu Päivisen aikaisempien kvartettilevyjen kanssa samaan maailmaan. ”Vihmoo” on siis sitä suomalaisen jazzin omintakeista jatkumoa, jolle Edward Vesala loi perustan.
”Vihmoo” ansaitsee paikkansa Valon kuvia -blogin tämän vuoden kuuntelusuositusten listalla: Vuoden valinnat 2025.
Pepa Päivinen Peacepipe: Vihmoo (Flame Jazz Records, 2025)
Pepa Päivinen, saksofonit, huilu, Timo Kämäräinen, kitara, Ville Herrala, basso, Mikko Hassinen, rummut
Kuva-arkistosta – Pepa Päivinen Quartet 2007
Pepa Päivinen Quartet esiintyi vuonna 2007 Suomen Jazzliiton valtakunnallisilla jazzpäivillä Lappian musiikkitalolla Torniossa. Silloin lavalla oli siis kvartetin varhaisempi versio, jossa bassoa soitti Ville Huolman.
Vastaa