Ivo Neame: Moksha (Edition Records, 2018)
Ivo Neame, piano, sähköpiano, kosketinsoittimet, George Crowley, tenorisaksofoni, Tom Farmer, basso, James Maddren, rummut
Phronesis-trion pianistina tuttu Ivo Neame on tehnyt myös soolouraa, joka on jossain määrin jäänyt muiden hankkeiden varjoon. Nyt Neame palaa muutaman vuoden tauon jälkeen oman projektinsa pariin kvartettilevytyksellä, jossa hän soittaa akustisen pianon lisäksi erilaisia sähköisiä kosketinsoittimia.
Kvartetti tulkitsee Neamen enemmän kulmikkaan kuin melodisen modernismin tarkasti yhteen soittaen. Yhteispeli rakentaa tilaa jäntevälle groovelle sekä pianistin ja saksofonisti George Crowleyn taidokkaille sooloille. Levy on saanut nimensä hindulaisen filosofian käsitteestä, joka tarkoittaa jälleensyntymisen kiertokulusta vapautumista. Levyllä soiva lopputulos liikkuu kuitenkin modernin jazzin maailmassa ja fuusiojazzin liepeillä vailla selkeitä viittauksia intialaiseen musiikkiin.
Eyolf Dale: Return to Mind (Edition Records, 2018)
Eyolf Dale, piano, André Roligheten, tenorisaksofoni, klarinetti, Hayden Powell, trumpetti, Kristoffer Kompen, pasuuna, eufonium, Adrian Løseth Waade, viulu, Rob Waring, vibrafoni, Per Zanussi, basso, Gard Nilssen, rummut
Norjalainen pianisti ja säveltäjä Eyolf Dale jatkaa uudella levyllään kaksi vuotta sitten ilmestyneen ”Wolf Valley” -levyn (Edition Records, 2016) aloittamaan suuntaan. Jo tuolta albumilta tutun oktetin rikas, avara ja lämmin soundi viittaa kamarimusiikin suuntaan ja herättää myös Gil Evansin läpikuultaviin äänimaalauksiin liittyviä mielikuvia.
Dale on säveltänyt kaikki levyn kappaleet, joissa painottuu enemmän sävellysten tulkinta kuin improvisaatioita korostava perinteinen teema-soolot-teema -ajattelu. Jokaisella raidalla ei edes kuulla varsinaisia sooloja. Sävellykset ovat pääosin lempeän surumielisiä kuvaelmia vailla nykyjazzin ilmaisuun usein liittyviä teräviä kulmia. Esimerkeistä käyvät levollisesti keinahteleva avaus ”Midsomer Gardens” sekä hitaasti kehittyvät ”Soaring” ja nimikappale ”Return to Mind”. Kontrastia luo ”The Mayorin” bebop-henkinen teema, joka johtaa levyn ripeimpään svengiin ja Dalen vikkelään pianosooloon.
Verneri Pohjola & Mika Kallio: Animal Image (Edition Records, 2018)
Verneri Pohjola, trumpetti, elektroniikka, Mika Kallio, lyömäsoittimet
Verneri Pohjolan edellinen Edition Recordsin levy ”Pekka” oli vuoden 2017 suuria kotimaisia jazztapauksia, joka tuntuu vakiinnuttavan Pohjolan asemaa myös kansainvälisessä jazzissa. Esimerkiksi Down Beat -lehti esitteli Pohjolaa äskettäin näkyvästi koko sivun jutussaan.
Pohjola jatkaa yhteistyötään Edition Recordsin kanssa. Uusi levy ”Animal Image” poikkeaa kuitenkin selvästi edeltäjästään. Siinä missä ”Pekka” tulkitsi jo klassikon aseman saaneita Pekka Pohjolan sävellyksiä, on uutuus kokonaan improvisoitua musiikkia, joka syntyi kuvataiteilija Perttu Saksan ”Animal Image” -dokumenttielokuvan ääniraidaksi.
Pohjolan ja Kallion improvisoidut duetot hahmottuvat keskusteluiksi, jotka sujuvat yleensä kaikessa sovussa, mutta kiihtyvät välillä kipakaksikin sanailuksi. En ole vielä nähnyt Saksan runolliseksi dokumentiksi luonnehdittua elokuvaa. Lyhyen esittelyvideon perusteella on syytä uskoa, että levyn paikoin minimalistiset soundimaisemat tukevat hienosti elokuvan visuaalista osuutta. Toisaalta kaksikon vuoropuhelut toimivat ilman elokuvaakin ja niitä kestää kuunnella itsenäisenä teoksena.
”Return to Mind” ja ”Animal Image” pääsivät molemmat joukkoon.
Vastaa