Elifantree: Hachi (Eclipse Music, 2021)

Elifantree. Kuva: Janne Räikkönen

Vuonna 2007 akustisena triona aloittaneen Elifantree-yhtyeen uusin levy “Hachi” on poikkeuksellisen laajamittainen ja kunnianhimoinen projekti. Laulaja/äänitaiteilija Anni Elif, saksofonisti Pauli Lyytinen ja ääniteknikko Joonas Saikkonen matkustivat syksyllä 2018 peräti kahdeksassa maassa ja äänittivät musiikkia kahdeksan eri lyömäsoittajan kanssa.

Matkoilta tallennettiin runsaasti materiaalia, josta Saikkonen jälkikäteen valikoi, muokkasi ja lopullisesti loi tuplalevyn mittaisen kokonaisuuden. Äänityspaikat vaihtelivat suomalaisen järven rannalta ranskalaiseen vesitorniin tai Oslon Tomba Emmanuelle -mausoleumiin. Mukana on myös ympäristön konkreettisia ääniä, kuten tuulta, askeleita, lintujen laulua, puhetta (“Pauli, äänittääks se? Äänittää. Oolrait“) ja Tokion metron miljöötä.

Hachi” on reilun tunnin mittainen elektroakustinen kokonaisuus, kuulokuvien virta, jonka juoksusta voi toki poimia erilleen yksittäisiäkin kappaleita. Esimerkiksi ruotsalaisen rumpalin Andreas Werliinin kanssa äänitetty “Gold Dust” kiitää kevyesti svengaten, kun taas Ranskassa äänitetty tummanpuhuva “Solace” (rumpalina Yukio Oshima) kasvaa hitaasti rujoon grooven ja huipentuu intensiiviseen saksofonisooloon. Levyn päättää hartaissa tunnelmissa “Mausoleum II“, jonka äänimaisemaan norjalaisen Terje Isungetin soittamat kivet lyövät omintakeisen leimansa.

Kaikkiaan “Hachi” on kiehtova ja ainutlaatuinen kokonaisuus, joka jatkaa Elifantreen perinteitä yhdistämällä rohkeasti hyvin erilaisia musiikillisia vaikutteita, siis nykymusiikkia, vapaata improvisaatiota, elektronista musiikkia, kokeellista poppia ja jazziakin. Juuri nyt levy väistämättä todistaa siitä niin kaukaiselta tuntuvasta ajasta, jolloin matkustaminen kahdeksassa maassa oli mahdollista.

Hachilla” on ilman muuta paikkansa Valon kuvia -blogin Vuoden valinnat 2021 -listalla.

Elifantree: Hachi (Eclipse Music, 2021)
Anni Elif, ääni, Pauli Lyytinen, saksofonit, Joonas Saikkonen, äänitekniikka, Olavi Louhivuori, Andreas Werliin, Terje Isungset, Lisbeth Diers, Marc Pell, Julian Sartorius, Yuko Oshima, Ryosuke Kiyasu, lyömäsoittimet

Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.