Lienee pitkälti klassisen musiikin ja sen pitkien perinteiden vaikutusta, että suurin osa jazzin soololevyistä on pianomusiikkia. Free jazzin kokeilujen myötä muusikot kuitenkin innostuivat esittämään ja levyttämään soolomusiikkia myös muilla soittimilla, usein nimenomaan saksofonilla. Hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa Steve Lacyn ja Anthony Braxtonin tuotannoista. Nyt Elifantree-yhtyeen ja Raoul Björkenheimin Ecstacyn riveistä tuttu Pauli Lyytinen liittyy soolosaksofonistien urheaan joukkoon uudella tuplalevyllään ”Machinery”.

On luonnollisesti vaativaa pitää yllä jännitettä, löytää uusia näkökulmia ja vangita kuulijan mielenkiinto koko levyn tai konsertin ajaksi yksin yhdellä soittimella. Nykyajan tekniikka on tuonut muusikoille uusia keinoja laajentaa ilmaisuaan erilaisten laitteiden avulla. Myös Lyytinen muokkaa soundiaan esitystilanteessa tai rakentaa tekniikan avulla säestyksen saksofonilleen.

Nimikappaleen säestyksestä kehittyy sinnikäs peruspoljento ja levyn mainio päätös ”… And He Woke Up in Petroskoi” koikkelehtii kuin värikkään puhallinyhtyeen voimalla. Levyn vaikuttavin raita ”Moon Church” perustuu aivan toisenlaisille tehoille, siinä kun Garbarek-sävyjä tavoitteleva tenori sooloilee taustallaan saksofonikuoron harras hengitys.

Toisaalta Lyytinen onnistuu mainiosti ilman efektilaitteiden tukea. Esimerkiksi avausraita ”Old Fisherman” yhdistää free jazzin keinoihin hyvinkin perinteistä tenorisaksofonia. Tehosteilla leikkimisen sijaan Lyytinen käyttää kaikkia välineitään hallitusti ja luovasti. Uuden tekniikan, free jazzin mahdollisuuksien ja jazzin perinteiden yhdistäminen tekee albumista monisävyisen kokonaisuuden. Hyvänä lisänä tulee vielä tuplan toinen levy, joka on visuaalisesti pelkistetty dvd-elokuva levyn musiikista ja sen äänittämisestä.

Pauli Lyytinen: Machinery (Eclipse Music, 2016)
Pauli Lyytinen, tenori- ja sopraanosaksofoni, lyömäsoittimet, efektilaitteet