Tornion Suurpilkit lienee nykyään Suomen suurin pilkkitapahtuma, joka houkuttelee kolmen päivän aikana tuhansia kävijöitä Tornionjoelle aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Suurin osa kävijöistä kokeilee kalaonneaan, mutta paljon väkeä käy vain haistelemassa tunnelmaa, seuraamassa oheisohjelmia ja jännittämässä arpaonneaan. Tänä vuonna alue- ja kuntavaalit toivat juhla-alueelle ehdokkaita ja puolueiden kojuja.

Jatkoin ”Filmikuvaajan vuosi” -projektia ja tarkkailin tapahtumaa kahden erilaisen filmikameran linssien läpi. Lauantaina liikuin kinofilmikameran kanssa ikään kuin lehtikuvaajan asenteella ja sunnuntaina keskityin henkilökuviin vanhalla Yashica-A -kameralla.

Suurpilkit kinofilmikameralla

Olen aikaisemmin kuvannut jonkin verran pilkkikisoissa digijärjestelmällä, joka tietenkin tarjoaa mahdollisuuden kuvata nopeasti hyvin monta kuvaa. Nyt oli varannut lauantaille yhden kokonaisen filmirullan ja muutaman ruudun aiemmin aloitetusta rullasta. Käytössä oli siis vain vajaat viisikymmentä ruutua, mikä tuntui varsinkin esiintyjiä kuvatessa vähäiseltä. Tässä jos missä määrä on pakko korvata laadulla, siis harkinnalla. Yllättäen rajattu kuvamäärä tuntui omalla tavallaan vapauttavalta, kun ei voinut eikä tarvinnut joka suuntaan räiskiä.

Kinofilmikuvissa käytin Kodak Gold 200 -filmiä.

Henkilökuvia Yashica-A:lla

Edellisessä Filmikuvaajan vuosi -postauksessa suhtauduin hieman epäillen vanhaan Yashica-A -kameraani. Onneksi en kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoin kokeiluja Suurpilkeillä. Kuvasin yhden rullan verran henkilökuvia ihmisistä, joita tapahtumassa sattui vastaan tulemaan. Tällä kertaa tulokset olivat varsin hyviä, vaikka käyttämäni Lomography 100 -filmin värimaailma on turhan retrohenkinen.

Yashica-A:ssa käytetään 120-filmiä, jonka rullaan mahtuu vain 12 kuvaa. Sunnuntaina piti siis käyttää vielä suurempaa harkintaa. Ihmiset suhtautuivat vanhaan kameraan kiinnostuneesti ja vapaaehtoiset kuvattavat löytyivät helposti. Kiitos kaikille, jotka ystävällisesti asettuivat kameran eteen kuvattavaksi!

Tarkentaminen Yashicalla vaatii tarkkuutta ja keskittymistä, sillä ympäristön valo tunkee tarkennuslasille ja oikean tarkennuksen löytäminen ei ole helppoa. En yhtään ihmettele, että ennen vanhaan valokuvaajat vetivät mustan kankaan päänsä yli tarkennettaessa. Yashican linssi piirtää kyllä yllättävän terävän kuvan, silloin kun tarkennus sattuu kohdalleen, esimerkkinä vaikkapa alta löytyvän sarjan viimeinen kuva.

Viikonlopun kokemusten perusteella aion jatkaa edelleen Yashica A:lla kuvaamista. Seuraavaksi jätän kuitenkin Lomographyn filmit ja kokeilen Yashicallakin Kodakin tuotteita.

Lisätietoja:

• Tornion suupilkit – tapahtuman nettisivut
• Mikko Kankainen Oy – Mikko Kankainen kehitti ja skannasi postauksen filmit
• Tornion kameraseura – Filmikuvaajan vuosi on Tornion kameraseuran projekti
• Filmikuvaajan vuosi – linkki projektin seurantaan