Uusien levyjen jatkuva virta uhkaa haudata unohduksiin menneiden vuosien hienot levytykset. Siksi aloitan blogissa uuden sarjan “Levyhyllystä”, jossa silloin tällöin nostan esille vanhoja suosikkejani ja liitän mukaan myös lyhyen, noin sadan sanan mittaisen, luonnehdinnan. Valitsen poimintoihin cd-julkaisuja (on niillä vielä arvoa), sillä vinyylilevyjä esittelen (silloin tällöin niitäkin) “Vinyylin viehätys” -sarjassa.
Rumpali Paul Motian jos kuka oli oikea henkilö levyttämään kunnianosoituksen pianisti Bill Evansille. Soittihan Motian vuosia (1958-1964) Evansin legendaarisessa triossa, joka oli eräs nykyaikaisen pianotrion kulmakiviä. Motianin kvartetti levytti albuminsa toukokuussa 1990 ja saksalainen JMT Records julkaisi levyn vielä samana vuonna.
Levyllä on yhdeksän Evansin sävellystä, joista kvartetti loihtii niin kevyet versiot, että Joe Lovanon tenori ja Bill Frisellin kitara tuntuvat suorastaan leijuvan painottomasti vapaana. Hienoja esimerkkejä täydellisen tasapainoiselta levyltä ovat svengaavat “Show-Type Tune” ja “34 Skidoo” ja lempeän melankoliset balladit “Turn Out The Stars” ja “Time Remembered”. Basisti Marc Johnson kantaa musiikkia aktiivisesti ja yhtyeenjohtajan kevyt, jopa hapuilevan omintakeinen soittotyyli viimeistelee albumin viehättävän ilmeen.
Paul Motian: Bill Evans (JMT Records, 1990)
Joe Lovano, tenorisaksofoni, Bill Frisell, kitara, Marc Johnson, basso, Paul Motian, rummut
Vastaa