Avainsana: jazzlevyt

  • Joona Toivanen Trio: XX (CamJazz, 2017)

    Pianotrio on niin suosittu kokoonpano nykyjazzin kentällä, että luultavasti kaikki pianotriot joutuvat miettimään musiikkinsa mieltä ja tavoitteita. On lähes pakko kehittää jotain uutta ja omaa, jotta ei vaipuisi vain yhdeksi pianotrioksi muiden joukossa. Toisaalta on lähes mahdotonta keksiä mitään täysin ennenkuulematonta, sillä kaikkea on joku jossain jo ehtinyt kokeilla. Kun kaikki patsaat on jo kaadettu,…

  • Aili Ikonen: Piirrä minut (Groovy Records, 2017)

    Aili Ikosen menestyksiin kuuluvat esimerkiksi loistelias Ella Fidzgerald -tribuutti ja suomalaisen jazziskelmän raikas uudelleenluenta ”Jazzbasilli”. Molemmilla levyillä Ikonen laulaa jostain ”aiheesta” musiikin menneisyydessä, mutta uudella levyllä laulajan ja laulujen kirjoittajan katse kohdistuu rohkeasti, jopa paljastavasti, suoraan omaan itseen, omiin elämänkokemuksiin, omiin ihmissuhteisiin. Ikosen ”Piirrä minut” on laulajan tähän saakka henkilökohtaisin albumi. Jo edellinen soololevy ”Laulan”…

  • Aki Rissanen: Another North (Edition Records, 2017)

    Pianisti Aki Rissasen trion toisen albumin kaksi lainakappaletta ovat mielenkiintoisia ja harkittuja valintoja. Pianisti Jarmo Savolaisen trion ohjelmistosta poimittu ”John´s Sons” on arvostava kunnianosoitus turhan varhain edesmenneelle kollegalle ja luultavasti myös  esikuvalle, joka hänkin ponnisti Itä-Suomesta korkealle kansainväliselle tasolle. Sitä paitsi Savolainen ja hänen sävellyksensä ansaitsevat muistamisen ja uudet tulkinnat. Toinen lainakappale on ​​György Ligetin…

  • Kunniaa klassikolle Django Bates: Saluting Sgt. Pepper

    Beatlesin albumiklassikko ”Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band” saattaa hyvinkin olla rockin historian merkittävin yksittäinen levytys. Sen julkaisemisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuosi on tietenkin tuonut mukanaan erilaisia muistohankkeita, joista kenties merkittävin on albumin julkaiseminen uudelleen uutena versiona, joka on uskollisempi alkuperäiselle monoversiolle. Brittiläinen pianisti/säveltäjä Django Batesin kunnianosoitus ”Salutin Sgt. Pepper” (Edition Records,…

  • Vinyylin viehätys – Air: Air Raid (India Navigation, 1984)

    Saksofonisti ja säveltäjä Henry Threadgillin johtaman merkittävän Air-trion toinen albumi ”Air Raid” äänitettiin yhden päivän aikana (15.7.1976) New Yorkissa. Japanilainen Why Not-levymerkki julkaisi levyn ensimmäisen kerran heti samana vuonna. Esillä oleva uudempi painos on vuodelta 1984 ja sen julkaisi amerikkalainen India Navigation. Yhtyeen debyyttialbumin (”Air Song”, 1975) tavoin toisellakin levyllä on neljä raitaa, kaksi kummallakin…

  • Vinyylin viehätys – Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri (We Jazz/ Grotto, 2017)

    Pauli Lyytisen Magnetia Orkesterin ensin cd:nä julkaistusta levystä ”I” on nyt saatavilla myös neljän raidan vinyylilevy. Idea on mainio, sillä kymmentuumainen vinyylilevy tiivistää osuvasti albumin teemat. Lue aiempi juttu Eclipse Musicin julkaisemasta cd-versiosta: Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri: I (Eclipse Music, 2017).

  • Kaksi kitaraa – Vilkka Wahl & Teemu Viinikainen

    Turkulaislähtöinen kitaristi Vilkka Wahl on kulkenut suomalaiselle jazzmuusikolle epätavallista reittiä. Wahl on opiskellut Grazissa Itävallassa ja työskennellyt sen jälkeen Wienissä freelance-muusikkona ja opettajana. Kvintettinsä esikoislevylle Wahl on koonnut mielenkiintoisen ja pätevän yhtyeen. Teemu Åkerblomin ja Mikko Arlinin komppiparin lisäksi yhtyeessä soittavat vibrafonisti Severi Pyysalo ja slovenilainen, nykyään New Yorkissa vaikuttava saksofonisti Jure Pukl. Kokonaan Wahlin…

  • Vinyylin viehätys – Eero Koivistoinen: Labyrinth (Svart Records, 2017)

    Svart Records on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla tuplavinyylinä Eero Koivistoisen parhaimmistoon kuuluvan ”Labyrinth”-levyn. Toukokuussa 1977 äänitetty levy ilmestyi alunperin saman vuonna Love Recordsilla. Nyt 40 vuotta julkaisunsa jälkeen julkaistu uusi painos on komea laitos. Avautuvien kansien sisältä löytyy löytyy siis kaksi LP:tä. Ensimmäinen sisältää alkuperäisen levyn sellaisenaan ja toiselle vinyylille on koottu vaihtoehtoisista otoista levyn toinen…

  • Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri: I (Eclipse Music, 2017)

    Saksofonisti Pauli Lyytinen on tullut tutuksi monista varsin epäsovinnaisista yhteyksistä. Esimerkiksi Elifantree ja Equally Stupid ovat molemmat sekä musiikkinsa että kokoonpanonsa puolesta jännittävästi kaukana tavanomaisesta. Sen sijaan nyt ensimmäisen albuminsa julkaissut Magnetia Orkesteri on suorastaan perinteinen jazzkokoonpano, samanlainen kuin Ornette Colemanin free jazzin peruskiviä muurannut klassinen kvartetti. Samalla Lyytinen on siirtynyt jazzin kentällä hieman keskemmälle ja…