Mirja Mäkelä Trio: My Hidden Joys (Secret Music, 2015)
Mirja Mäkelä, laulu, Teemu Viinikainen, kitara, Juho Kivivuori, basso

Laulaja Mirja Mäkelän trio on yhtye, jonka kuuntelevaa yhteispeliä on ilo kuunnella. Teemu Viinikainen on  tutusti musikaalinen säestäjä ja solisti. Sähköbasson taitajanakin tuttu Juho Kivivuori osoittaa kykynsä akustisen basson varressa. Mäkelä itse loistaa lyriikan tulkkina, vahvana improvisoijana ja vakuuttaa myös levyn pääasiallisena säveltäjänä. Lähes tunnin mittainen albumi olisi kuitenkin hyötynyt tiivistämisestä, vaikkapa muusta kokonaisuudesta erottuvat englanninkieliset laulut olisi voinut säästää toiseen yhteyteen.

Jukka Perko Avara: Invisible Man (ACT, 2016)
Jukka Perko, saksofonit, Jarmo Saari, sähkökitara, Teemu Viinikainen, akustinen kitara

Avara on todellakin osuva nimitys Jukka Perkon, Jarmo Saaren ja Teemu Viinikaisen triolle, joka maalaa kuulaita maisemakuvia tyynenä avautuvan meren rannalla tai tasaisena lainehtivan kesäisen viljapellon äärellä. Saksalaisen ACT-levymerkin kautta julkaistu uusi albumi huolellisesti työstettyä ja yksityiskohtia myöten taitavasti soitettua musiikkia. Sulavan avaruuden mausteeksi olisin kaivannut lisää särmää ja säröä.

Flame Jazz Messengers: Port Arthur (Fredriksson Music, 2016)
Verneri Pohjola, trumpetti, Karl-Martin Almqvist, tenorisaksofoni, Max Zenger, alttosaksofoni, Severi Pyysalo, vibrafoni, rhodes, Teemu Åkerblom, basso, Jussi Fredriksson, rummut

Vain puolisen tuntia kestävä ”Port Arthur” on eri sukupolviin kuuluvien jazzmuusikoiden svengaava ja napakka käyntikortti. Levyn perusteella sekstetin esiintymisiin kannattaa ilman muuta hankkiutua paikalle. Plussaa on  ruotsalaisen, täällä pohjoisessa Norbotten Big Bandin esiintymisistä tutuksi tulleen saksofonisti Karl-Martin Almqvistin harteikas esitys.

Rantala Danielsson Erskine: how long is now? (ACT, 2016)
Iiro Rantala, piano, Lars Danielsson, basso, Peter Erskine, rummut

Levykansiteksti siteeraa Iiro Rantalaa, joka kertoo tavoitteekseen säveltää yksinkertaisia ja muistettavia sävelmiä. Sellaisia mukavia melodioita onkin Rantalan uudella levyllä useita, kuten laulullinen nimikappale, kevyt ”Snapchat”, haikea ”Trust” sekä eloisat ja eläväiset muotokuvat omista pojista ”Bruno” ja ”Topi” . Lainakappaleita Rantala on noukkinut mukaan ennakkoluulottomasti.  Lainatkin kuuluvat muistettavien melodioiden joukkoon, kuten J.S. Bachin ”Kyrie”, Jimi Hendrixin ”Little Wing” tai Kenny Barronin ”Voyage”.

Rantala valinnut levylle kaksi hienoa soittokumppania aivan jazzin huipulta. Basisti Lars Danielsson ja rumpali Peter Erskine soittavat tietenkin koko ajan taitavasti ja ilmeikkäästi, erityisesti pidän Erskinen moni-ilmeisestä tyylistä. Kaiken kaikkiaan ”how long is now?” on siis pätevää ja taiten tehtyä musiikkia. Olisin kuitenkin kaivannut lisää rosoa ja heittäytymistä, nyt osa trion mahdollisuuksia tuntuu jäävän käyttämättä.

Reija Lang & Miehistö: Uuden oodi (Hub Productions, 2016)
Reija Lang, laulu, Heikki Tuhkanen, pasuuna, Mikko Innanen, saksofoni, Seppo Kantonen, piano, Eero Tikkanen, basso, André Sumelius, rummut

Laulaja Reija Langin ”Uuden oodi” on hänen ensimmäinen suomenkielinen albuminsa useiden englanniksi laulettujen jälkeen. Lang on itse sanoittanut levyn laulut lukuunottamatta yhtä Lotta Westermarckin tekstiä. Lang kirjoittaa lauluja epätavallisista aiheista, kuten fysiikasta (”Hawkingin ikkuna”), taitolennosta (”Kuviolento”) tai nykyajan talousajattelun kummallisuuksista (”Rahastus”).

Levyn sävellykset on yhtyeen jäsenten uutta tuotantoa.  Seppo Kantonen on säveltänyt neljä laulua, Mikko Innanen kaksi ja André Sumelius yhden. Kotimaisista kärkininimistä koottu yhtye toimii odotetun moitteettomasti. Varsinkin mieleen jää Heikki Tuhkasen pasuuna, joka ilmeikkäästi kuvioi taustalla. Näistä elementeistä rakentuu omaperäinen laululevy, joka ylittää tavanomaisen.

Ilmavoimien Big Band: Aaltoja/Waves (Ilmavoimien soittokunta, 2016)

Minulta oli jäänyt kokonaan huomaamatta, että puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä Ilmavoimien soittokunnasta rakennettiin big band. Niinpä Ilmavoimien orkesterin uusi jazzlevy tupsahti postilaatikkoon mukavana yllätyksenä.

Ohjelmassa on sekä tuttuja jazzstandardeja että suomalaisen musiikin klassikoita. Edellä mainituista hyviä esimerkkejä ovat Nina Myan laulama ”Honeysuckle Rose” ja Mikael Konttisen tulkitsemat vahvasti Frank Sinatraan yhdistyvät ”Come Fly With Me” ja ”Fly Me To The Moon”. Jälkimmäisiä edustavat ”Hiljainen kylätie” ja ”Lapin tango”, joilla Jukka Perko vierailee solistina.

Musiikin sovituksista vastaavat etupäässä levyn taiteellinen tuottaja Eero Koivistoinen, Vellu Halkosalmi sekä Halkosalmen erityisasiantuntemuksen kohde Quincy Jones. Ilmavoimien Big Band soittaa kapellimestarinsa Tomi Väisäsen johdolla isojen orkesterin parhaita perinteitä kunnioittaen. Orkesteri ei tällä levyllä muuhun pyrikään, mutta pyrkimyksessään se onnistuu erinomaisesti.