Kolme kotimaista – Sound & Fury, Aaltonen & Björkenheim, Halme Prospekt

Juhani Aaltonen & Raoul Bjorkenheim

Sound & Fury: Thundering of Dawn (Karkia Mistika, 2018)
Pepa Päivinen: saksofonit, huilut, Jorma Tapio: alttosaksofoni, huilut, bassoklarhinetti, Tane Kannisto, tenorosaksofoni, huilu, alttoklarinetti, Antero Priha, trumpetti, Jimi Sumén, kitara, Julius Heikkilä, kitara, Sampo Lassila, basso, Simo Laihonen, rummut, Hannu Risku, lyömäsoittimet

Sound and Fury oli rumpali/säveltäjä Edward Vesalan (1945-1999) merkittävin kokoonpano, joka julkaisi ECM-merkillä neljä albumia. Vesalan kuolemasta kului kymmenen vuotta ennen kuin yhtye kokoontui uudelleen yhteen muistokonserttia varten. Yhtye aloitti uudelleen ja samalla syntyi myös albumi ”Pulsacion” (Ektro Records, 2013) eli levyllinen Iro Haarlan sovittamia Vesalan sävellyksiä.

Sound and Fury julkaisee toisen nyt toisen levynsä, jolla Vesalan henki elää edelleen vahvana. Neljän Vesalan sävellyksen lisäksi ohjelmistossa on kaksi sävellystä Haarlalta ja yksi Jorma Tapiolta ja Vesalan kanssa pitkään työskennelleiden muusikoiden musiikki solahtaa saumatta Vesalan musiikin jatkoksi.

Thundering of Dawn” ei tarjoa Vesalan musiikkia kuunnelleille yllätyksiä, vaan levyllä on tuttuun tapaan jykevän melodista, lujarakenteista ja suorastaan fyysistä musiikkia. Se on vahvan rosoista työtä kuin kuvanveistäjä Kain Tapperin puuveistokset, joiden pinnassa taltan jäljet selvästi näkyvät.

Juhani Aaltonen – Raoul Björkenheim: Awakening (Eclipse Music, 2018)
Juhani Aaltonen, huilu, Raoul Björkenheim, kitarat, viola da gimbri

Juhani Aaltosen ja Raoul Björkenheimin duolevy on äänitetty vuonna 2016 Tampere Jazz Happeningin konsertissa. Ensikuulemalta levyn kuudesta raidasta erottuu Aaltosen sävellys ”Reflections”, jonka Aaltonen on jo aikaisemmin levyttänyt eri kokoonpanoilla. Kaksikko luo kappaleella vaikuttavan draaman kaaren, jonka huippukohdassa huilu soi yllättävän aggressiivisesti.

Muista kappaleista kelpaa nostaa vaikka varovaisen herkkä avausraita, Björkenheimin ”Kaleidophonic” tai albumin päättävä ”Eyes of The Wise”, jonka Aaltosen oman äänen ja huilun yhdistävä dramaattinen soittotapa huipentaa.

Intiimit duetot pelkästään huiluun keskittyvän Aaltosen kanssa tuo Björkenheimista esille lyyrisen ja jopa hiljaisen puolen. Kitara ei todellakaan jyrää volyymillaan alleen huilua, vaan kahden instrumentin vuoropuhelu erottuu selkeästi. Vaikka duomusiikin kuvaaminen dialogina on ehkä kulunut ilmaisu, on se tässä tapauksessa erittäin osuva.

Halme Prospekt: Bluespektor (Karkia Mistika, 2018)
Hepa Halme, puhaltimet, Matti Riikonen, trumpetti, Esa Onttonen, kitara, Arttu Tolonen, syntesoija, kitara, Tapani Varis, basso, munniharppu, pajupilli, Alf Forsman, rummut, Pekko Käppi, jouhikko, Noel Saizonau, lyömäsoittimet

Halme Prospekt avaa uuden levynsä yllättävällä vedolla eli versiolla Grateful Dead -yhtyeen ”Blues for Allah” -levyn (1975) nimikappaleesta. Se avautuu hitaasti bluesin ja itämaisten sävyjen jouhikolla maustettuna sekoituksena. Sitten levy asettuu käytännössä koko loppualbumin kestävään groove-asentoon Arttu Tolosen kappaleella ”Generator 1”, jonka tarttuva melodia paljastuu vasta pitkän jamituksen jälkeen.

Sähköisten ja akustisten rikkaiden soundien kudos ja hellittämättä eteenpäin puskeva komppi leimaavat koko levyä. Samalla reseptillä yhtye käsittelee myös levyn toisen lainakappaleen Dave Hollandin klassikon ”Conference of the Birds”. Kaikkiaan ”Bluespektor” on kollektiivinen rutistus, jossa koko yhtyeen ilmaisu astuu yksittäisten muusikoiden edelle.

Suosittelen eli kaikki kolme levyä pääsevät blogin suosituslistalle: ””!


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.