
Saksofoni on ollut jazzin historiassa keskeinen instrumentti. Monesti jazzin historiakin kuvataan saksofonistien kautta; Coleman Hawkinsista Charlie Parkerin kautta Ornette Colemaniin ja John Coltraneen. Suomessa tämän jazzin symbolin taito näyttää kykyään olevan hyvässä kunnossa, sillä viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt monipuolinen valikoima saksofonistien johdolle tehtyjä levyjä, jotka tässä esittelyssä on järjestetty levyllä soittavien muusikoiden määrän mukaisesti.
Esa Pietilä on antanut soololevylleen osuvan nimen ”Karhea”, sillä Pietilä veistää tenorisaksofonillaan levylle joukon rosoisen karkeita soundipintoja ja improvisaatioita. On selvää, että yhdellä saksofonilla soitettu levy ei voi olla vain taustamusiikkia, vaan se vaatii kuulijaltaan keskittymistä ja pysähtymistä musiikin äärelle. Sellaiselle kuulijalle Pietilä puhuu hyvin suoraan ja hän soittaa musiikkia, joka on täysin vailla kaikkea hienostelua. Karheuden keskeltä välittyy kuitenkin karu kauneus.
Kaukana taustamusiikista on myös saksofonisti Mikko Innasen ja lyömäsoittaja Mika Kallion toinen levy ”Silence”. Molemmat muusikot soittavat varsinaisten instrumenttiensa lisäksi sekalaista joukkoa muita soittimia ja äänenlähteitä, kuten erilaisia pillejä, kelloja, astioita, lyömäsoittimia ja kanteletta. Levy tuo mieleen 1980-luvulla huippukauttaan eläneen Art Ensemble of Chicago-yhtyeen ja sen lähipiirissä toimineiden muusikoiden ilmaisun. Kuunteluelämyskin on samankaltainen; pikkusoittimilla luodaan toki rikkaita äänimaailmoita, mutta todelliseen asiaan päästään vasta, kun soittajilla on oikeat soittimet käsissään.
Olli Ojajärven trion ”Out of Mind” on yllättävän perinteinen levy, ainakin ollakseen groove- ja klubijazzista tunnetuksi tulleen Ricky-Tick Recordsin tuotantoa. Ojajärven trion musiikki tuo mieleen Sonny Rollinsin trion vuosikymmenten takaa, varsinkin kun etupäässä Ojajärven käsialaa olevat sävellykset viittailevat huolettomasti tunnettujen jazzstandardien suuntaan. Olli Ojajärvi Trio tunnustaa selkeästi väriä; musiikki on luonnollisesti svengaavaa ja juurensa tunnustavaa ajatonta jazzia. Ojajärven lisäksi yhtyeessä soittavat basisti Jan Simons ja rumpali Markku Ounaskari.
Juhani Aaltonen pysytteli pitkään syrjässä suomalaisen jazzelämän keskiöstä ja keskittyi hengelliseen musiikkiin. Hän palasi 2000-luvun alussa takaisen musiikillisen äidinkielensä eli free jazzin pariin, kun trio basisti Ulf Krokforsin ja rumpali Tom Nekljudowin kanssa syntyi. Nyt Aaltosen on koonnut uuden kvartetin yhdessä Krokforsin, pianisti Iro Haarlan ja rumpali Reino Laineen kanssa ja julkaissut levyn ”Conclusions”, joka on Aaltosen itsensä mukaan yhteenveto hänen koko tähänastisesta urastaan. Lopputulos on hyvin mietteliästä, vahvasti improvisaatioon perustuvaa free jazzia; ehjä ja jopa harras kokonaisuus.
”Round Two” on saksofonisti Timo Lassyn toinen levy, jolla soittava oktetti tuottaa mehukkaan soundin ja takavuosikymmenien amerikkalaisesta jazzista vaikutteensa ammentava svengi onnistuu kotimaisilta muusikoilta uskottavasti. Pari hyppysellistä nykyajan tanssijazzin aineksia tuorestaa soundin ja ilmaisun ajan tasalle. Yhtyeenjohtajan muhkean soundin ohella huomiota kiinnittää rumpali Teppo Mäkysen ekonomisesti toimiva rumputyöskentely. Amerikkalainen laulaja José James on lennätetty vahvistukseksi kahdelle raidalle ja hänen tyylikäs laulunsa onkin mukava lisä. Lopulta luistavasti svengaava levy jää hieman kevyeksi; ripaus elämänmakuisempaa intensiteettiä olisi tehnyt terää.
Esa Pietilä: Karhea (Fiasko Records, 2009)
Mikko Innanen & Mika Kallio: Silence (Fiasko Records, 2009)
Olli Ojajärvi Trio: Out of Mind (Ricky-Tick Records, 2009)
Juhani Aaltonen Quartet: Conclusions (TUM Records, 2009)
Timo Lassy: Round Two (Ricky-Tick Records, 2009)
Julkaistu alunperin Pohjolan Sanomissa huhtikuussa 2010.
Vastaa