We Jazz on julkaissut syksyllä 2024 jälleen koko joukon kiinnostavia uusia levyjä. Kuunneltavaa kertyi jonoksi asti, joten päätin purkaa jonoa niputtamalla neljä albumia yhteen postaukseen. Lyhyet esittelyt saavat kolme kotimaista ja yksi amerikkalais-ruotsalainen albumi.

Kuten jo levyn nimestä voidaan päätellä, retkeilee Pauli Lyytinen soololevyllään “Lehto / Korpi” suomalaisen luonnon keskellä. Albumi kietoo Lyytisen saksofonit ja kosketinsoittimet yhteen luonnosta tallennettujen äänien, kuten linnunlaulun, kanssa. Kuulaiden ja mietiskelevien äänimaisemien keskeltä esille nousee pari saksofonisooloa, kuten kansanlaulumainen “Lehto IV” ja paljas “Korpi II”. Edellisen Lyytinen tulkitsee hartaana virtenä ja jälkimmäisellä hän antaa saksofoninsa huutaa paljaana ja raakana.

Pauli Lyytinen: Lehto / Korpi (We Jazz, 2024)
saksofonit, efektit, mellotroni, lyömäsoittimet

Ainon-kvartetti jatkaa vuonna 2020 ilmestyneen erinomaisen debyyttialbuminsa viitoittamalla tiellä ja hienosäätää aiemmin syksyllä ilmestyneellä toisella levyllään omintakeista jazzin ja nykymusiikin fuusiotaan. Kvartetti soittaa läpikuultavan kirkasta kamarimusiikkia, jossa Milo Linnavaaran puhaltimet hengittävät yhdessä Juutilaisen sellon ja Merimaija Aallon alttoviulun kanssa. Ja kuinka hienosti Leppäsen hienovaraiset jazzrummut sopivatkaan yhteen kamariyhtyeen herkän kosketuksen kanssa.

Ainon: Within (We Jazz, 2024)
Aino Juutilainen, sello, Merimaija Aalto; viulu, alttoviulu, ääni, Milo Linnovaara, saksofoni, klarinetti, huilu, Joonas Leppänen, rummut

Free jazz syntyi aikanaan jazzin ilmaisun vapautusliikkeenä, johon taiteellisten pyrkimysten lisäksi liittyyi henkisiä ja poliittiisia tavoitteita (niistä voi lukea Markku Salon uudesta kirjasta: ”Orjalauluista hiphoppiin”). Free jazz hylkäsi monet vanhan jazzin käytännöistä, jätti syrjään harmoniat, laajensi rytmin käsitettä ja joskus unohti jopa melodiatkin. Kapinasta syntyi vuosikymmenien kuluessa oma tyylinsä, jonka osaksi suomalainen Oaagada-kvartetti kuulostaa mielihyvin liittyvän. Tarkemmin määritellen Oaagadan free jazz nousee erityisesti Ornette Colemanin ja Albert Aylerin perinteen pohjalta. Kvartetti soittaa siis raa´an rosoista ja väkevää akustista jazzia, jota jäntevä rytmi, paikoin suorastaan svengi, kannattelee. Musiikki asettuu selkeästi vastarintaan ja marginaaliin nykyisen musiikin siistittyyn valtavirtaan nähden, mikä sekin liittää Oaagadan alkuperäisen osaksi freen jazzin perinnettä.

Oaagaada: Music of Oaagaada (We Jazz, 2024)
Sami Pekkola, saksofoni, shruti box, Tuure Tammi, trumpetti, Tero Kemppainen, basso, Simo Laihonen, rummut

Ripeästi liikkuva ja intensiivinen “Freaks” avaa trumpetisti Peter Evansin triolevyn “Extra”. Basisti Petter Eldhin (tuttu erilaisista Koma Saxo-versioista) ja rumpali Jim Blackin (levyhyllystä löytyy yhteistöitä Dave Douglasin ja Uri Cainen kanssa) komppi luo elastisen pohjan, jolta Evansin ilmaisuvoimainen ja paikoin myös epätavallisia soittotekniikoita hyödyntävä trumpetti ponnistaa notkeasti vikkelään lentoon. Vahva meno jatkuu myös seuraavilla raidoilla “In See” ja “Boom”, kunnes “Nova” hiljentyy herkän tuokiokuvan äärelle. Levyn kohokohtiin kuuluu vielä “Underworld”, jossa kompasteleva groove ja lyyrinen trumpettisoundi yhdistyvät. “Extra” on tiivis kokonaisuus, sähköisillä efekteillä hienovaraisesti maustettua uutta jazzia.

Peter Evans: Extra (We Jazz, 2024)
Peter Evans, pikkolotrumpetti, flyygelitorvi, piano, Petter Eldh, basso, syntetisaattori, Jim Black, rummut, elektroniikka

Kaikkki neljä albumia kuuluvat blogin kuuntelusuositusten
listalle: “Vuoden valinnat 2024”.