Charlie Haden (1937 – 2014)

Charlie Haden (1937 - 2014)

Charlie Haden (1937 – 2014)

Amerikkalainen basisti, säveltäjä ja yhtyeenjohtaja Charlie Haden kuoli 11.7.2014. Jazzbasson keskeisiin nimiin kuulunut Haden oli kuollessaan 76-vuotias. Hadenin uran vaiheet on koottu ansiokkaasti yhteen New York Timesin muistokirjoitukseen, joten en käy niitä läpi tässä. Sen sijaan esittelen kaunista musiikkia hänen pitkän uransa varrelta. Listalla on musiikkia, joka lohduttaa maailman kaiken hulluuden keskellä.

Focus On Sanity – Levyltä Ornette Coleman: The Shape Of Jazz To Come (Atlantic, 1959)
Charlie Haden oli vasta 22-vuotias, kun hän pääsi mukaan Ornette Colemanin kvartetin klassille levytyksille. Musiikki kuulostaa tuoreelta ja raikkaalta yli 50 vuotta levyttämisensä jälkeen. Haden on keskeinen osa yhtyeen kokonaisuutta. Hän luo melodioita, soundia ja liikettä. Hän on siis paljon enemmän kuin perinteinen komppimuusikko. Colemanin kvartetin musiikki on vieläkin maailman parasta.

Song For Che – Levyltä Charlie Haden: Liberation Music Orchestra (Impulse, 1969)
Hadenin ensimmäinen oma levy syntyi Vietnamin sodan tunnelmissa. Levyllä iso orkesteri esittää mm. Espanjan sisällissodan aikaista musiikkia. Hadenin säveltämä ”Song For Che” liittyy sekin ajankohdan poliittiseen ilmapiiriin, vaikka kunnianosoitus vallankumousjohtajalle (kuten myös myöhemmin Maolle omistettu ”Chairman Mao”) tuntuu jälkikäteen naivilta lausunnolta. Alun pitkä bassojohdanto sen sijaan on kestänyt aikaa hyvin.

As Long As There’s Music – Levyltä Charlie Haden & Hampton Hawes: As Long As There’s Music (Artists House, 1976)
Hadenin ja pianisti Hampton Hawesin duolevy on viileä ja intiimi. Levyn B-puolen aloittava nimikappale on sen ainoa standardisävelmä.

Handwoven – Levyltä Don Cherry/Dewey Redman/Charlie Haden/ Eddie Blackwell: Old And New Dreams (Black Saint, 1977)
Levyllä soittaa Ornette Colemanin vanha kvartetti ilman Ornettea, jonka tilalla puhaltaa saksofonisti Dewey Redman. ”Handwoven” on Colemanin sävellys, jonka väkevää svengiä Hadenin basso vahvasti kuljettaa.

Silence – Levyltä Keith Jarrett: Bop-Be (Impulse, 1977)
Hadenin herkkä melodia löytyy Jarrettin amerikkalaisen kvartetin viimeiseksi jääneltä levyltä. Levyllä soittavat myös Dewey Redman ja rumpali Paul Motian.

La Pasionaria – Levyltä Jan Garbarek/Egberto Gismonti/Charlie Haden: Carta de Amor (ECM, äänitys 1981, julkaisu 2012)
Hadenin sävellys La Pasionaria on häpeilemättömän romanttinen tribuutti espanjalaiselle aktivistille Dolores Ibárrurille.

Since You Asked – Levyltä John Scofield: Time On My Hands (Blue Note, 1990)
Kitaristi John Scofieldin kvartetissa soittivat Hadenin lisäksi saksofonisti Joe Lovano ja rumpali Jack DeJohnette. ”Since You Asked” on maanläheinen balladi, johon Hadenin basson tumma soundi mainiosti sopii.

How Deep Is The Ocean – Levyltä Paul Motian: On Broadway vol.III (JMT, 1992)
Scofieldin levyyn verrattuna tämä Paul Motianin levy rytmisesti epäsovinnaisempi ja vapaammin leijaileva. Levyn avaava balladi tarjoaa hienon esimerkin basistin ja rumpalin omaperäisestä yhteistyöstä. Levyllä soittavat myös Joe Lovano, saksofonisti Lee Konitz ja kitaristi Bill Frisell.

Always Say Goodbye – Levyltä Charlie Haden Quartet West: Always Say Goodbye (Verve, 1993)
Quartet West (Ernie Watts, saksofoni, Alan Broadbent, piano ja Larence Marable, rummut) oli Hadenin film noir -henkinen bebop-yhtye, joka palasi nostalgisesti 1940- ja 1950-lukujen tunnelmiin. Levyn nimikappale on surumielisen kaunis muistutus läheisten ihmisten keskinäisen huolenpidon merkityksestä. Quartet West esiintyi kesällä 1995 Raahen Rantajatsit -festivaaleilla. Hadenin bassosoundin kuuleminen omin korvin elävänä oli suuri elämys.

One Finger Snap – Levyltä Kenny Barron: Wanton Spirit (Verve, 1994)
Herbie Hancockin napakka sävellys päättää pianisti Kenny Barronin, rumpali Roy Haynesin ja Hadenin triolevyn valtoimenaan virtaavaan svengiin.

First Song – Levyltä Charlie Haden & Pat Metheny: Beyond The Missouri Sky (Verve, 1996)
Duolevy kitaristi Pat Methenyn kanssa on paikoin jopa liian siloiteltu, mutta kaksikko tulkitsee kauniit melodiat parhaimmillaan vastustamattoman keskittyneesti ja latautuneesti. Levyä kuunnellessa tuntuu, että Hadenin nuoruusvuosien poliittinen romantiikka on vanhemmiten muuttunut pelkäksi romantiikaksi.

I Fall In Love Too Easily – Levyltä Lee Konitz/Brad Mehldau/Charlie Haden/Paul Motian: Live at Birdland (ECM, 2011)
Lee Konitz, pianisti Brad Mehldau, Paul Motian improvisoivat hapuillen ja kuin keskustellen koskettavan standardisävelmän ympärillä. Musiikki leijuu levollisesti vapaana kaikesta näyttämisen tarpeesta.

Charlie Haden & Liberation Music Orchestra: Sandino

PrintFriendlyJaa sivu
Tallennettu kategorioihin Jazz, Levyhyllystä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Henri Roger: Parce Que!

Pierre Soulanges, Outrenoir. Kuvakaappaus Google-kuvahausta

Pierre Soulages, Outrenoir. Kuvakaappaus Google-kuvahausta

Ranskalainen taidemaalari Pierre Soulages on tunnettu pelkästään mustalla öljymaalilla maalaamistaan, kookkaista teoksista. Vaikuttavat työt perustuvat voimakkaisiin siveltimen vetoihin, joiden synnyttämät muodot valon heijastukset nostavat esille maalipinnasta.

Pianisti Henri Roger kutsui koolle kolme muusikkoa improvisoimaan Soulagesin teosten herättämien mielikuvien pohjalta. Marraskuussa 2013 Roger, sellisti Eric-Maria Couturier, oboisti/klarinetisti Emmanuelle Somer ja rumpali Bruno Tocanne äänittivät viisi vapaata improvisaatiota, jotka on nyt julkaistu nimellä ”Parce Que!” (Instant Musics Records, 2014) eli suomeksi ”koska”.

Soulagesin teoksia voi hyvin pitää improvisaatioiden kuunteluohjeena. Musiikin yleissävy on tumma, mikä ei innoituksen lähteet huomioon ottaen ole suuri yllätys. Bassoäänien tumman pohjan päällä väreilee eri soittimista sinkoilevia kirkkaita ääniä, kuten Soulagesin maalausten mustan pinnan eloon herättävät valonsäteet.

Kokeneet improvisoijat luovat kuitenkin vaikuttavia jännitteitä, rikkaita äänenvärejä ja luontevia musiikillisia matkoja.  Levollisen jylhät improvisaatiot ovat keskittyneen pelkistettyjä ääniveistoksia. Näin albumin musiikki toimii hienosti, vaikka kuulija ei tietäisikään improvisaatioiden yhteyttä maalauksiin.

Parce Que! -levyn kansi on äärimmäisen yksinkertainen.

Parce Que! -levyn kansi on äärimmäisen yksinkertainen.

Ulkoasultaan ”Parce Que!” on äärimmäisen pelkistetty. Taitelija Anne Pescen aiheeseen sopivan mustavalkoisen kannen lisäksi ainoan informaation tarjoaa takakannen up code, johon kätketty linkki johtaa Henri Rogerin nettisivuille ja levyn esittelyyn.

Ratures brumes
Anne Pescen video improvisaation ”Ratures brumes” pohjalta

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valon kuvia suosittelee | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Nuorta ja tuoretta jazzia

Sampo Kasurinen

Sampo Kasurinen

AR Quartet: AR Quartet (Fredriksson Music, 2014)

Nuoret kotimaiset voimat tyylittelevät lupaavasti AR Quartetin debyyttilevyllä. Yhtyeen nimi viittaa pianisti Artturi Rönkään, joka on säveltänyt levyn kaikki kappaleet. Rönkä on ollut vahvasti esillä nimenomaan säveltäjänä. Hän voitti esimerkiksi Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian ja Norrbotten Big Bandin Jazzverk-kilpailun keväällä 2012 teoksellaan ”Medianoche”, jonka kvartettiversio kuullaan nyt levyllä.

AR Quartet on kokoonpanoltaan perusjazzkvartetti, siis piano, saksofoni (Sampo Kasurinen), basso (Eero Seppä) ja rummut (Jonatan Sarikoski). Kvartetin yhtyesoitto on tarkasti kuuntelevaa ja herkästi kommunikoivaa. Kaikki neljä pääsevät esittelemään myös solisteina jo pitkälle kehittyneitä taitojaan. Kun Röngän kuulaan kauniit sävellykset hallitsevat ja ohjaavat lujasti kvartetin ilmaisua, on musiikissa vahvana läsnä kamarimusiikin älyllisesti latautunut henki ja cool jazzin hienostunut perinne.

Michael Wollny Trio: Weltenraum (ACT Music, 2014)

Taitava muusikko voi jazzin kielioppia käyttämällä kääntää minkä tahansa musiikin jazziksi. Saksalainen pianisti Michael Wollny todistaa tämän vakuuttavasti uudella triolevyllään, jonka ainekset on poimittu musiikkimaailman eri kulmilta. Mukaan on tarttunut klassikoita (Alban Berg, Paul Hindemith, Edgar Verése), elokuvamusiikkia (Charlie Kaufmanin ja David Lynchin elokuvista), vaihtoehtorockia, poppia (Flaming Lips, Pink) ja Wollnyn omia sävellyksiä.

”Weltentraumin” kappaleet ovat jazzlevyn raidoiksi melko lyhyitä, minuutista reiluun viiteen minuuttiin. Tavoitteena ei siis ole laajat improvisoidut kehittelyt, vaan sen sijaan trio pelkistää tulkintansa ääriviivoiltaan selkeiksi tutkielmiksi. Musiikillisten lähteiden moninaisuudesta huolimatta levystä muotoutuu jäntevä ja yhtenäinen kokonaisuus, jossa trion muut jäsenet, basisti Tim Lefebvre ja rumpali Eric Schaefer, säkenöivät yhtyeen johtajan kanssa tasavertaisina ääninä.

”Weltenraum” on melodisesti vahva ja tunnelmiltaan väliin surumielisen romattinen levy. Se liittyy osaksi Esbjörn Svenssonin ja Bad Plus-yhtyeen jalanjäljissä syntynyttä uutta pianotrioperinnettä.

Phronesis: Life To Everything (Edition Records, 2014)

Myös tanskalaisen basistin Jasper Høibyn perustama Phronesis-trio jatkaa Esbjörn Svenssonin viitoittamalla tiellä. Phronesis, kuten monet muutkin uudet pianotriot, esittää harvoin amerikkalaisiin standardisävelmiin perustuvaan perinteistä jazzohjelmistoa. Trion musiikista vastaavat yhtyeen kaikki jäsenet tasapuolisesti, sillä Høibyltä, brittipianisti Ivo Neamelta ja ruotsalaiselta rumpalilta Anton Egeriltä on jokaiselta levylle päätynyt kolme sävellystä.

Phronesis on tiukasti yhteen soittava yhtye. Trio soi kuin yhtenä instrumenttina ja ero solistin ja kompin väliltä häipyy melkein näkymättömiin. Vaikka trio osaa myös hiljentyä ja pohdiskella, räiskyy marraskuussa 2013 lontoolaiselta The Cockpit -klubilta onnistuneesti tallennetty liveäänitys vallattomasti svengaten.

Julkaistu Pohjolan Sanomissa 27.6.2014

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valon kuvia suosittelee | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kahdeksan levyn svengipaketti

Jonas Kullhammar Quartet: The Half Naked Truth 1998-2008 (Moserobie Records, 2009)

Jonas Kullhammar Quartet: The Half Naked Truth 1998-2008 (Moserobie Records, 2009)

Saksofonisti Jonas Kullhammar julkaisi kvartettinsa kymmenvuotisjuhlan kunniaksi peräti kahdeksan cd:n paketin ”The Half Naked Truth” (Moserobie, 2009), joka sisältää yhtyeen konserttiäänityksiä vuosilta 1998 – 2008. Kokoelmassa on yli yhdeksän tuntia tanakkaa kvartettijazzia ja yhteensä 66 kappaletta. Muutamasta kappaleesta kuullaan useampikin versio. Esimerkiksi ”Bebopalulia” on paketissa jopa kuutena eri versiona, joista kaksi on tosin viimeisen levyn lopusta löytyviä remix-versioita. Kyse ei ole yhtyeen kehitystä kuvaavasta dokumentista, sillä paketin raidat on kronologisesti sekaisin.

Kahdeksan levyä yhden ja saman yhtyeen musiikkia on aika paljon kuunneltavaa, mutta kun paketti sattui vastaan nettidivarissa edulliseen hintaan, se oli pakko tilata. Ostos oli hyvä, sillä JKQ oli eräs viime vuosien hienoimmasta jazzyhtyeistä.

Jonas Kullhammar Quartet esiintyi Torniossa Lappian Musiikkitalolla 11.2.2008.

Jonas Kullhammar Quartet esiintyi Torniossa Lappian Musiikkitalolla 2.11.2006.

Yhtyeen johtaja tuntee John Coltranen ja Sonny Rollinsin musiikin ja ylipäänsä koko 1950 ja 1960 -lukujen jazzin läpikotaisin. Kvartetti sekoittaa tähän svengaavaan perusjazziin free jazzin ja grooven elementteja, eikä JKQ koskaan ratsasta pelkän nostalgisen perinnejazzin selässä. Yhtyeen musiikissa on jokin hervoton ja humoristinen särmä, jota kappaleiden nimetkin kuvastelevat, esim. ”Ruskitoonies McAroonies”, ”En Aning Grotesk” tai ”Mr. Souvlaki”.

Kymmenessä vuodessa kvartetista kasvoi mahtava svengikone, jossa saksofonistin lisäksi myös muut yhtyeen jäsenet (Torbjörn Gulz, piano, Torbjörn Zetterberg, basso, Jonas Holgersson, rummut) pääsivät loistavasti esille. Vaikka olen soittanut kaikki kaikki kahdeksan levyä läpi, on mahdotonta nostaa yhtä levyä esille boksin kokonaisuudesta. Kun mieli tekee kuunnella svengaavaa, intensiivistä ja rehellistä jazzia, voi tästä laatikosta napata huoletta minkä tahansa levyn soittimeen pyörimään.

Viime vuonna ilmestyi kvartetin viimeiseksi jäänyt levytys ”Låt det vara” (Moserobie, 2013). Viidentoista vuoden jälkeen Kullhammar katsoi parhaaksi lopettaa kvartetin toiminnan ja siirtyä uusiin suuntiin. Jonas Kullhammarin Moserobie Recordsin levyjä on kätevintä hankkia suoraan levy-yhtiöltä: Moserobie Records.

A Love Supreme – Jonas Kullhammar Quartet

Jonas Kullhammar Quartet soitti koko John Coltranen Love Supremen Frankfurtissa vuonna 2011. Koko teoksen voi katseella ja kuunnella tältä lähes 56 minuuttia kestävältä videolta.

Tallennettu kategorioihin Jazz, Levyhyllystä, Valon kuvia suosittelee | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Horace Silver (1928 – 2014)

Horace Silver. Kuva: Dimitri Savitski

Horace Silver. Kuva: Dimitri Savitski

Pianisti ja säveltäjä Horace Silver kuoli 18.6.2014 kotonaan New Rochellessa 85-vuotiaana. Silver oli syntyi 2.9.1928 Norwalkissa Connecticutissa. Silver kuului ns. hard bop -tyylin keskeisiin kehittäjiin yhdessä rumpali Art Blakeyn kanssa. Silverin mukaan hard bop on be-bopin energisempi muoto: ”The polite bop was more sophisticated. The hard bop is real slam, bang, kicking ass kind of music.

Silverin tunnetuin tuotanto on peräisin Blue Note -levymerkin julkaisemilta levyiltä vuosilta 1955 – 1979. Silverin tunnetuimpia sävellyksiä ovat mm. The Preacher, Song For My Father, The Cap Verdean Blues, Sister Sadie ja kaunis balladi Peace. Silver julkaisi myöhemmän tuotantonsa lähinnä omalla Silveto-levymerkillään, jonka tuotanto ei saanut samanlaista huomiota kuin hänen varhaisemmat klassikkonsa.

Basisti Christian McBride luonnehtii Silverin musiikkia näin: ”Horace Silver’s music has always represented what jazz musicians preach but don’t necessarily practice, and that’s simplicity. It sticks to the memory; it’s very singable. It gets in your blood easily; you can comprehend it easily. It’s very rooted, very soulful.

Lue lisää:
NPR Music muistokirjoitus
Los Angeles Times muistokirjoitus
New York Times muistokirjoitus

Horace Silver Quintet: Señor Blues (1959)

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lyydinmaa – Mikko Savolaisen valokuvanäyttely

20140617-083140-30700953.jpg

Valokuvaaja Mikko Savolaisen näyttely ”Lyydinmaa” on esillä Ilomantsissa Piirolan pihan näyttelytilassa. ”Lyydinmaa” on kuvakokonaisuus Aunuksen Karjalassa, Aunuksen kannaksen itäosissa, asuvista lyydiläisistä.

Savolainen on tullut tunnetuksi vankasti dokumentaarisesta valokuvauksesta, niinpä myös ”Lyydinmaa” liittyy selvästi tähän perinteeseen. Savolainen ei tutki mitään kuvillaan, ei liitä kuviaan mihinkään teoreettiseen ajatusrakennelmaan, vaan uskoo realistisen valokuvan todistusvoimaan. Näyttely ja Savolaisen tuotanto laajemminkin edustaa siis eräänlaista valokuvauksen ruisleipää, jota ainakin minä kaipaan monesti hyvin käsitteellisen nykyvalokuvauksen rinnalle muistuttamaan perusasioista.

Vaikka näyttely on aika pieni, vain kolmisenkymmentä kuvaa, on kuitenkin monipuolinen kokonaisuus muotokuvia, arkielämän tapahtumia ja maisemakuvia. Savolainen kuvaa Lyydinmaan ihmisiä kunnioittavasti ja suorasti. Mielestäni hän ei lankea rappioromantiikkaan, mihin rähjäinen jälkineuvostoliittolainen miljöö voisi kuvaajan helposti houkutella.

20140617-094334-35014222.jpg

Lyydinmaalla eletään modernin maailman laidalla, jossa elämä on karua ja jonne nykyajan mukavuudet ole vielä saapuneet. Maisemat ovat kuitenkin kauniita ja Savolainen onkin liittänyt näyttelyyn myös muutaman mustavalkoisen panoraamamaiseman.

Savolaisella on silmää yksityiskohdille. Ajatuksia herättää kuva miehestä talossaan, jonka seinällä roikkuvat sulassa sovussa Stalinin ja Leninin kuvat sekä ortodoksinen Jumalansynnyttäjän ikoni.

20140617-101143-36703967.jpg

Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Uusittu kuvablogi – Valotuksia

otsikko_2

Valon kuvia – valotuksia” on uusi versio keväällä 2000 aloittamastani kuvablogista (Valon kuvia – Kuvablogi), jonka ajatuksena oli varsin vapaasti julkaista yksittäisiä valokuvia eri aiheista. Valitsin aikoinaan blogiohjelmaksi Pixelpost-ohjelman, jonka päivittäminen päättyi jo pari vuotta blogin aloittamisen jälkeen. Nyt en enää viitsinyt tapella ohjelman kanssa, vaan perustin uuden blogin.

Kun blogin uudistaminen kävi välttämättömäksi, siirryin käyttämään Tumblr-blogia. Siirsin suuren osan vanhan blogin kuvista tähän uuteen blogiin. Jätin kuitenkin pois sekä Armenian kuvat että jazzkuvat, sillä molemmat ovat esillä omilla sivuillaan. Siivosin pois myös joitakin nyt huonoina pitämiäni kuvia.

Tutustu uudistettuun kuvablogiin: Valon kuvia – Valotuksia.

Muita sivuja:
Valonkuvia – Armenia: kuvia Armeniasta
500px.com/valonkuvia: mustavalkoisia jazzkuvia

Tallennettu kategorioihin Valokuvaus, Valon kuvia suosittelee | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jo joutui armas aika

Pianisti Jan Lundgrenin trion hienostunut versio ”Suvivirrestä” meille muistuttaapi kesän tulon lisäksi siitä tosiasiasta, että Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia ja paljon yhteistä kulttuuria. Triossa soittavat Lundgrenin lisäksi basisti Mattias Svensson ja rumpali Morten Lund. Raita on vuonna 2003 ilmestyneeltä levyltä Landscapes (Sittel Records).

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valon kuvia suosittelee | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Vesi on korkealla

Lumet sulavat pohjoisessa ja vesi nousee Tornionjoessa. Kukkolankoski kuohuu tavallistakin komeammin ja tie oli poikki notkopaikassa.

2014_tie_poikki2014_korkea_vesi
Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tornion kameraseuran digimaraton 2014

Osallistuin Tornion kameraseuran digimaratoniin 17.-18.5. Kilpailun aiheena oli ”Matkalla jonnekin”. Seuran puheenjohtaja Seppo Kemppainen soitti äsken ja ilmoitti, että olin onnistunut voittamaan sekä kilpailun ensimmäisen että toisen palkinnon. Kilpailun tuomarina toimi Aineen taidemuseon johtaja Katriina Pietilä-Juntura.

Tässä kilpailukuvani järjestyksessä, ensin voittaja, sitten kakkonen ja kolmantena ilman palkintoa jäänyt:

2014_digimaraton22014_digimaraton32014_digimaraton1

 
Kilpailukuvat piti siirtää suoraan kameran muistikortilta ilman käsittelyjä, mutta näitä tässä esillä olevia kuvia olen hieman muokannut ja rajannut.

Lue kilpailun tulokset ja tuomarin perustelut kameraseuran sivuilta: Tornion Kameraseura.

Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , | Jätä kommentti