Uutta Instagramissa

Sivun yläosaan päivittyy Instagram-tilini viisi viimeistä kuvaa. Suoraan Instagram-tililleni pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaketta:

Instagram

PrintFriendlyJaa sivu
Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hyvää kansainvälistä jazzin päivää

UNESCO:n kansainvälistä jazzin päivää vietetään 30.4. Jazzin päivän kunniaksi koostamani kuva kokoaa yhteen joukon kansainvälisiä, eri ikäisiä jazzmuusikoita, miehiä ja naisia. Kuvassa ylhäältä vasemmalta Timo Lassy, Riitta Paakki, Lisbeth Diers, Bruno Chevillon, David Murray ja Jan Allan.

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valokuvaus | Avainsanoina | Jätä kommentti

Orchestra Nazionale Della Luna – tuoretta eurooppalaista jazzia

Pianisti Kari Ikonen soittaa Valtakunnallisten jazzpäivien jameissa Joensuussa syksyllä 2012.

Pianisti Kari Ikonen soittaa Valtakunnallisten jazzpäivien jameissa Joensuussa syksyllä 2012.

Kari Ikosen ja belgialaisen saksofonistin Manuel Hermian johtama kansainvälinen kvartetti on humoristisesti nimetty Kuun kansallisorkesteriksi. Vuonna 2015 perustettu yhtye on kuulemma nopeasti noussut Maan seuralaisen suosituimpien yhtyeiden joukkoon. Kvartetin ensimmäisellä levyllä on myös kieli poskella nimettyjä sävellyksiä ja Ikosen omilta levyiltä tuttua sanaleikittelyä jatkavat sellaiset nimet kuin “Itämerengue” ja “Anastasia anastaa sian”.

Mutta alun “avaruuskuulutusta” seuraaavan napakan avauspotkun jälkeen kvartetti soittaa kuitenkin lopulta hyvin vakavahenkistä jazzia suuremmin vitsailematta. Yhtye paiskii töitä tosissaan, hienostelematta, hihat käärittyinä ja jättää ilmaisunsa hieman hiomattomaksi ja tarkoituksellisen rosoiseksi.

Tavanomaisesta saksofonivetoisesta kvartetista Kuun orkesteri eroaa selvimmin Ikosen moog-syntesoijan ujeltavan soundin ansiosta. Lisäksi Hermia soittaa usein huilua, mikä sekin tuo musiikkiin uusia kerroksia, paikoin etnosävyjäkin. Hyvästä esimerkistä käy “The Truth”, jolla moog ja huilu pelaavat hienosti yhteen. Myöhemmin samalla raidalla Ikonen luo moogilla saksofonille tummanpuhuvan ja dramaattisen taustan.

Ikonen ja Hermia vastaavat levyn sävellyksistä. He ovat myös eniten äänessä solisteina. Ikonen on pianistina totutun vahva ja mutkaton. Myös Hermian saksofonin soittoa leimaa tietty koruton selkeys. Basisti Sébastian Boisseau ja rumpali Teun Verbruggen ovat mainio komppipari ja pelaavat jäntevästi yhteen. Boisseaun basso rakentaa musiikille juurevaa pohjaa ja Verbruggen soittaa ilmeikkäästi, välillä varovasti maalaillen, välillä sähäkästi svengaten. Kaiken kaikkiaan Orchestra Nazionale Della Luna on kiinnostava ja tuore eurooppalainen jazzyhtye, jonka musiikki ei kulu puhki yhdellä kuuntelulla.

Orchestra Nazionale Della Luna: Orchestra Nazionale Della Luna (Jackal Productions, 2016)
Manuel Hermia, saksofonit, huilut, Kari Ikonen, piano, moog, Sébastien Boisseau, basso, Teun Verbruggen, rummut

Orchestra-Nazionale-della-Luna-cover

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Norrbotten Big Band Quincy Jonesin jazzsävellysten kimpussa

Norrbotten Big Band matkasi 1950- ja 1960-lukujen vaihteeseen ja Quincy Jonesin big band jazzin pariin kapellimestari Vellu Halkosalmen johdolla. Klassinen big bandin soundi kuulosti todella hienolta ja vivahteikkaalta. Vaikka orkesterin vahvat solistit Håkan Broström, Dan Johansson ja Robert Nordmark saivat tietenkin soittaa soolo-osansa, oli konsertin pääpaino tällä kertaa nimenomaan sävellyksissä ja sovituksissa. Ja kylläpä soikin big band kauniisti Lappian Musiikkitalon salissa!

Samalla yleisö sai kuulla Halkosalmen kiinnostavan luennon Jonesin musiikista, sillä välispiikit olivat tavallista pidemmät, mutta täynnä hyvin kerrottua asiaa. Konsertin myötä saimme seurata Jonesin matkaa jazztrumpetistista jazzsäveltäjäksi ja lopulta poptuottajaksi. Samalla Halkosalmi kertoi myös omasta työstään ja sen kautta avautuneesta mahdollisuudesta olla suoraan yhteydessä Quincy Jonesin itsensä kanssa.

Metropole Orkest Big Band plays Quincy Jones

Halkosalmen ja NBB:n yhteistyöstä ei ainakaan vielä ole julkaistu videomateriaalia, joten videonäyte esittelee Halkosalmea alankomaalaisen Metropole Orkest Big Bandin kanssa. Halkosalmi kertoo videolla myös Quincy Jones -projektin taustoista. Video on vuodelta 2014.

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valokuvaus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jazzliiton juhlavuoden orkesteri: Mikko Innanen, Teemu Viinikainen, Kari Ikonen, Uffe Krokfors, Teppo Mäkynen

Jazzliiton juhlavuoden orkesteri: Mikko Innanen, Teemu Viinikainen, Kari Ikonen, Uffe Krokfors, Teppo Mäkynen

Suomen Jazzliiton juhlii tänään 50-vuotisjuhliaan April Jazz -festivaaleilla. Juhlakonsertissa esiintyy saksofonisti Mikko Innasen johdolla joukko 2000-luvulla Yrjö-palkinnolla kruunattuja suomalaisen jazzin kärkinimiä. Innasen lisäksi yhtyeessä soittavat kitaristi Teemu Viinikainen, pianisti Kari Ikonen, basisti Ulf Krokfors ja Tornion jazzpäivillä Yrjönsä saanut rumpali Teppo Mäkynen.

Juhlakonsertista alkavaan juhlavuoteen kuuluu myös laajan historiikin julkaiseminen. Historiikin on julkaissut tutkija Janne Mäkelä. Historiikki julkaistaan netissä ja se käsittelee kattavasti Suomen jazzhistorian käänteitä.

Ylen Elävä arkisto on juhlassa mukana. Se on koonnut yhdessä Jazzliiton kanssa Janne Mäkelän historiikkiin pohjautuvan mediakoosteen, joka sisältää kulttuurihistoriallisesti merkittävää materiaalia vuosien varrelta otsikolla ”Jazzliitto syntyi pelastamaan ”Suomen haaksirikkoista jazzia”.

Linkit:
Jazzliiton historiikki: Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta
Mediakooste: Jazzliitto syntyi pelastamaan ”Suomen haaksirikkoista jazzia.

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aili Ikonen: Laulan (Groovy Records, 2016)

Aili Ikonen Raahen Rantajatseilla 2014

Aili Ikonen Raahen Rantajatseilla 2014

Aili Ikosen uusi levytys “Laulan” on hänen ensimmäinen omalla nimellään julkaisema albumi. Se solahtaa sujuvasti Tribute to Ella -yhtyeen levyn ja Herd-trion kanssa tehdyn “Jazzbasillin” jatkoksi poikkeamatta kauas niiden teemoista. Aikaisemmista levyistä edellinen kunnioitti Ella Fidgegeraldin perintöä ja esitteli Ikosen taitoja perinteisen svengijazzin tulkkina, kun taas jälkimmäinen liikkui omintakeisen kotimaisen musiikki-ilmiön, jazziskelmän, maisemissa.

Pääasiassa Ikosen ja Mikko Pellisen sävellyksistä koostuvalla uutuudella on aineksia molemmista edeltäjistä. Laulujen suomenkielisyys viittaa ilman muuta jazziskelmän suuntaan, samoin on monien sävellysten henki samalla lailla kepeän valoisa. Hyvistä esimerkeistä käyvät vaikkapa “Raapaisit pintaa” sekä levyn nimikappale, jotka voisivat mainiosti olla peräisin jazziskelmän kultakaudelta vuosikymmenten takaa. Toisaalta erinomaisen taitava orkesteri taitaa vaivattomasti klassisen jazzin keinot ja tavoittaa tyylikkään cool jazzin viileyden.

Aili Ikonen itse on kuitenkin itsestäänselvästi levyn pääosassa. Hänen kuulas, tavattoman luonteva ja musikaalinen laulunsa liitelee vapaana henkenä orkesterin alati elävän svengin varassa. Ikonen pystyy yhtä varmasti hurjastelemaan bebop-tyylisen vauhtijazzin kyydissä (”Haloo haloo”) kuin tunnelmoimaan uskottavasti tummia balladisävyjä, kuten lainakappaleella ”Luonasi sun”  (eli Michel LegrandinWhat Are You Doing the Rest of Your Life?”). Ilman Ikosen suvereenia suoritusta ”Laulan” jäisi turhan yksiulotteisesti menneeseen suuntautuneeksi.

Aili Ikonen: Laulan (Groovy Records, 2016)
Aili Ikonen, laulu, Janne Toivonen, trumpetti ja flyygelitorvi, William Suvanne, saksofonit ja huilu, Tuomas J. Turunen, piano, Mikko Pellinen, kontrabasso, Mikko Arlin, rummut ja congat

aili-ikonen-laulan-kansi

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tornionjoki vielä jäässä

Tornionjoki #kevät #maisema #tornionjoki #tornio #jää #spring #ice #Finland #landscape

Kuva, jonka Jukka Piiroinen (@valonkuvia) julkaisi

Jokakeväinen jäätilanteen seuranta on alkanut.

Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Pauli Lyytinen: Machinery (Eclipse Music)

Pauli Lyytinen, Helsinki, 2014

Pauli Lyytinen, Helsinki, 2014

Lienee pitkälti klassisen musiikin ja sen pitkien perinteiden vaikutusta, että suurin osa jazzin soololevyistä on pianomusiikkia. Free jazzin kokeilujen myötä muusikot kuitenkin innostuivat esittämään ja levyttämään soolomusiikkia myös muilla soittimilla, usein nimenomaan saksofonilla. Hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa Steve Lacyn ja Anthony Braxtonin tuotannoista. Nyt Elifantree-yhtyeen ja Raoul Björkenheimin Ecstacyn riveistä tuttu Pauli Lyytinen liittyy soolosaksofonistien urheaan joukkoon uudella tuplalevyllään ”Machinery”.

On luonnollisesti vaativaa pitää yllä jännitettä, löytää uusia näkökulmia ja vangita kuulijan mielenkiinto koko levyn tai konsertin ajaksi yksin yhdellä soittimella. Nykyajan tekniikka on tuonut muusikoille uusia keinoja laajentaa ilmaisuaan erilaisten laitteiden avulla. Myös Lyytinen muokkaa soundiaan esitystilanteessa tai rakentaa tekniikan avulla säestyksen saksofonilleen.

Nimikappaleen säestyksestä kehittyy sinnikäs peruspoljento ja levyn mainio päätös ”… And He Woke Up in Petroskoi” koikkelehtii kuin värikkään puhallinyhtyeen voimalla. Levyn vaikuttavin raita ”Moon Church” perustuu aivan toisenlaisille tehoille, siinä kun Garbarek-sävyjä tavoitteleva tenori sooloilee taustallaan saksofonikuoron harras hengitys.

Toisaalta Lyytinen onnistuu mainiosti ilman efektilaitteiden tukea. Esimerkiksi avausraita ”Old Fisherman” yhdistää free jazzin keinoihin hyvinkin perinteistä tenorisaksofonia. Tehosteilla leikkimisen sijaan Lyytinen käyttää kaikkia välineitään hallitusti ja luovasti. Uuden tekniikan, free jazzin mahdollisuuksien ja jazzin perinteiden yhdistäminen tekee albumista monisävyisen kokonaisuuden. Hyvänä lisänä tulee vielä tuplan toinen levy, joka on visuaalisesti pelkistetty dvd-elokuva levyn musiikista ja sen äänittämisestä.

Pauli Lyytinen: Machinery (Eclipse Music, 2016)
Pauli Lyytinen, tenori- ja sopraanosaksofoni, lyömäsoittimet, efektilaitteet

pauli-lyytinen-machinery-cover

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kuva ja noin sata sanaa 22 – Ii

Iin iltaa

Iin iltaa

Osallistuin Iin kansalaisopiston järjestämään reportaasikuvauksen työpajaan viime viikonloppuna (19.-20.3.2016). Työpajan opettajana ja vetäjänä oli valokuvaaja Touko Hujanen. Hän osasi värikkäästi kuvata tietään perinteisestä lehtikuvaajasta taiteilijaksi, joka käyttää dokumenteissaan pitkälti käsitetaiteen keinoja.

Kuvaustehtävänä oli dokumentoida lauantai-iltaa Iissä. Päädyin yllä näkyvän kuvan kaltaiseen ilmaisuun, jossa ideana oli pelkistää kirkonkylän visuaalisesti levottomia katunäkymiä. Kokonaisuutena viiden kuvan sarjani jäi vaisuksi, mutta valitsemani kuva onnistui kohtalaisesti.

Kuva vangitsee kevättalven illan viileää valoa. Rakennuksen seinässä vivähtää hieman auringon valoa, myös R-kioskin keltainen erottuu. Loivasti kaartuva tie johtaa kohti taustan ruokakaupan ikkunoita, jotka erottuvat lämpimänä muuten viileästä kokonaisuudesta. Tien kaarre sekä kylmän ja lämpimän värin ero luovat kuvaan syvyyttä.

Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Verneri Pohjola Quartet Oulun Musiikkijuhlilla 2016

Verneri Pohjola Quartet esiintyi 18.3.2016 Oulun Teatteriravintolassa. Konsertti oli osa Oulun Musiikkijuhlia.

Tallennettu kategorioihin Jazz, Valokuvaus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Jorma Tapio & Kaski: Ghatika (Karkia Mistica Records, 2016)

Jorma Tapio, Kalottjazz & Blues Festival 2005

Jorma Tapio, Kalottjazz & Blues Festival 2005

Musiikki ei koskaan tapahdu tyhjiössä. Free jazzilla ja täysin vapaalla improvisaatiollakin on juurensa, rikas vaikutteiden verkosto, joiden varassa musiikki elää. Näin myös Jorma Tapion Kaski -trion ensimmäisellä albumilla kietoutuu yhteen monelta eri taholta omaksuttuja aineksia.

Levyllä voi kuulla etnovaikutteita sekä idästä että Skandinaviasta, kuten huilun hallitsemalla nimikappaleella ja norjalaisen häämarssin (”Bruremarsj”) pohjalta kasvavalla voimakkaalla tenorijulistuksella.

Trio kommentoi myös amerikkalaisen jazzin vaiheita. Se tulkitsee Billie Holidaynkin levyttämän swing-klassikon “Travlin’ Light” ja viittaa Chigacon free jazziin Art Ensemble of Chigacon basistina tunnetun Malachi Favorsin inspiroimalla “Tutankhamonilla”.

Jorma Tapio soitti vuosia Edward Vesalan merkittävässä Sound & Fury -yhtyeessä ja Tapio on jatkanut Vesalan sävellysten parissa myös orkesterin uuden kokoonpanon kanssa. On vain luonnollista, että Vesalan henki leijailee lähimaastossa myös Kaski-trion levyllä.

Trion muut jäsenet, basisti Ville Rauhala ja rumpali Simo Laihonen, ovat soittaneet vuosia Black Motor -yhtyeessä. Niinpä heidän yhteispelinsä toimii kiinteästi ja väliin hyvin vapaastikin muotoiltu musiikki säilyttää aina vahvan ja jäntevän tuntuman svengiin.

Ghatika” on voimakas albumi, jonka free jazz säteilee lämpöä ja läsnäoloa. Myös levyn kansikuva ansaitsee tällä kertaa erityismaininnan, sillä J.K. Inhan klassinen valokuva ”Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893” pelaa mainiosti yhteen ajattoman musiikin kanssa.

Jorma Tapio & Kaski: Ghatika (Karkia Mistica Records, 2016)
Jorma Tapio, tenorisaksofoni, bassoklarinetti, huilut, lyömäsoittimet, lehmänsarvi, Ville Rauhala, basso, Simo Laihonen, rummut, lyömäsoittimet, julmupilli

jorma-tapio-kaski-ghatika-levy-jki

Jorma Tapio & Kaski: Moving Finger (live at Pori Art Museum)
Porin taidemuseossa vuonna 2014 tallennetulla videolla bassoa soittaa Sampo Lassila.

Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti