Vaikka pianisti Marilyn Crispellin ja basisti Anders Jorminin yhteys ulottuu yli kolmenkymmenen vuoden taakse, on ”Memento” heidän ensimmäinen duoalbuminsa. Taustalla on toki yhteisiä levytyksiä, sillä Crispell on soittanut Jorminin kanssa ainakin konsertissa äänitetyllä triolevyllä ”Spring Tour” (Alice Musik, 1995) ja Jorminin kirkkomusiikkilevyllä ”In Winds, In Light” (ECM, 2004).

Crispellin ja Jorminin välinen musiikillinen yhteys on kuitenkin huomattavasti syvempi kuin pari yhteistä levytystä. Aikoinaan naispuoliseksi Cecil Tayloriksi tituleerattu Crispell kuuli Jorminin soittoa 1990-luvun alussa Tukholmassa. Crispell kertoo: “When I heard Anders playing, it touched a chord in me that resonated strongly”.  Kohtaaminen vaikutti pysyvästi Crispellin tyyliin ja näkemykseen, sillä Jormin ja muuta pohjoismaiset improvisoijat opettivat, että musiikillista vapautta ei mitata pelkästään energian ja intensiteetin mittareilla. Crispell kääntyi kohti aiempaa lyyrisempää ilmaisua, josta vuonna 1997 ilmestynyt albumi ”Nothing Ever Was, Anyway” on pysäyttävän hieno esimerkki.

Heinäkuussa 2025 äänitetty ”Memento” jakaantuu periaatteessa kahteen osaan, sillä se alkaa neljällä improvisaatiolla ja loput albumista täyttyy kummankin muusikon sävellyksistä. Alun improvisaatiot ovat kuitenkin yhtä vakaasti harkittua pohdiskelua kuin sävellyksetkin, että käytännössä albumi kuulostaa yhtenäiseltä, saman hiljaisen lyyrisyyden täyttämältä kokonaisuudelta.

Kuten albumin nimi ”Memento” jo viittaa, on duon surumielisessä musiikissa kyse muistamisesta ja menetyksistä. Vaikka musiikin tausta-ajatukset ovat kovin vakavia, niistä syntyy lämmintä ja valoisaa musiikkia, joka henkii akustisten soittimien äänten lämpöä ja ajatusten huikaisevaa avaruutta.

Marilyn Crispell, Anders Jormin: Memento (ECM, 2026)
Marilyn Crispell, piano, Anders Jormin, basso