Vuosina 2008- 2010 Ilma Records julkaisi yhteensä neljä sekä ulkoasultaan että erityisesti taiteelliselta sisällöltään korkeatasoista albumia. Näiden levyjen yhteydessä taiteellinen taso tarkoitti musiikin totuttujen muotojen uhmaamista ja musiikin rajojen rohkeaa hakemista.

Levyillä soittivat Ilma Recordsin nokkamiehen, Ruotsiin asettuneen tuottajan ja muusikon Pekka Tuppuraisen lisäksi Mikko Innanen, Verneri Pohjola, Aki Rissanen, Joonas Riippa ja ruotsalainen trumpetisti Magnus Broo. Nyt muutaman vuoden hiljaisuuden jälkeen Ilma Records palaa jälleen kentälle mukanaan uusi neljän levytyksen nippu.

Asialla on Pohjolaa lukuunottamatta sama muusikkojoukko, mutta tuotannon konsepti on ajateltu täysin uusiksi. Kun ensimmäiset levyt julkaistiin visuaalisesti viimeisteltyinä fyysisinä cd-levyinä, ovat uudet levyt tarjolla vain suoratoistopalveluissa ja digitaalisina tiedostoina. Digitaalisesta jakelusta huolimatta levyjen kaikissa tekovaiheissa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon analogista tekniikkaa.

Albumikokonaisuuden nimen outo matemaattinen lause viittaa levyillä soittavien kokoonpanojen muotoon ja albumien yhteismäärään. Kokoonpanot vaihtelevat Aki Rissasen soololevystä Röd/Blå-kvintettiin. Toisaalta levyjä yhdistää jo aikaisemmista projekteista tuttu tinkimätön asenne sekä akustisten ja sähköisten soittimien luovasti kokeellinen yhteiskäyttö.

Levyt kyseenalaistavat itsestäänselviä totuuksia ja niiden kylkeen on turhaa leimata nimilappuja. Tinkimättömyydessään kokoelma jättäytyy suosiolla musiikilliseen marginaaliin, kuulijankin puolelta vaivannäköä vaativaksi taidemusiikiksi.

Aki Rissanen: Sturm (Ilma001)
Aikanaan Kirkan ja Paula Koivuniemen keikoilla ympäri Suomea kiertänyt sähköflyygeli saa Aki Rissanen käsittelyssä aivan uudenlaista kyytiä. Vanhan keikkasoittimen lisäksi Rissanen soittaa myös akustista flyygeliä. Näin syntynyt materaali työnnettiin melkoisen manipulaatiomankelin läpi ja lopputuloksena oli rikas sointimaailma, jossa kuulas, lyyrinen piano saa rinnalleen melua, hälyä ja sähköisiä myrskyjä.

Aki Rissanen, electric & acoustic grand pianos, sampling, sequencing and sound manipulation, Pekka Tuppurainen, sound manipulation and additional sequencing

Mikko Innanen F60.8.2: Interlocal Field Recordings (Ilma002)
Siinä missä Mikko Innasen vuonna 2008 julkaistu ”F60.8. Digital Home Recordings” oli koostettu leikkaa ja liimaa -periaatteella, ovat tuoreet ”kenttä-äänitykset” syntyneet pääasiassa kertaotolla. Kontaktimikrofoneilla varustettujen saksofonien ja muiden puhaltimien ääniä muokkaamalla syntyneet kuulokuvat vievät kuulijan matkalle moninaisten napsahdusten, kolinoiden ja hypnoottisten junarytmien pariin. Raa´an ruosteinen äänimaisema rauhoittuu välillä, kun saksofonin muokkaamaton soundi saa vuoron.

Mikko Innanen, saxophones and other wind instruments with and without contact microphones, Pekka Tuppurainen. saxophone sound manipulation, dictaphone, zither, trumpet

Joonas Riippa: 105% (Ilma003)
Rummut hallitsevat vahvasti Joonas Riipan triolevyä, vaikka Riippa, Rissanen ja Tuppurainen tuottavat ääniä monilla muillakin instrumenteilla ja äänenlähteillä, kuten bassolla, viululla, trumpetilla, pasuunalla, thereminillä ja iPadilla. Levyllä on neljätoista lyhyehköä raitaa, jotka yhdessä Riipan rumpujen svengin kanssa tekevät levystä koko paketin ehkä helpoimmin lähestyttävän osuuden. ”105%”-levyllä on myös oma, vinon humoristinen näkökulmansa, johon lisänsä tuovat nyrjähtäneet versiot kahdesta jazzklassikosta ”There Is No Greater Love” ja ”Woody ´n´ You”.

Joonas Riippa, drums, percussion, analogue synthesizers, electric bass, acoustic guitar, banjo, trumpet, violin, iPad and dictaphone, Aki Rissanen, synthesizers, baritone horn and percussion, Pekka Tuppurainen, synthesizers, electric & acoustic guitar, dictaphone, theremin, trombone and percussion

RöD/Blå: Franz Biberkopf (Ilma004)
RöD/Blå-kvintetin ensimmäinen albumi oli elokuvallinen tupla-cd, jossa kohtasivat eurooppalainen jazz, intensiivinen groove, David Bowien musiikki ja sähköiset soundipurkaukset. Uusi levy jatkaa musiikillisesti samoilla linjoilla. Levyn nimi viittaa tietenkin Alfred Döblinin romaanin ja Rainer Werner Fassbinderin massiivisen Berlin Alexanderplatz -tv-sarjan päähenkilöön. Kirja ja siihen perustunut sarja sijoittuivat 1920-luvun Berliiniin ja sen lopulta maailmanhistoriaa muovanneeseen kiihkeään ilmapiiriin.

Levyllä on vain yksi monimutkaisesti polveillen etenevä esitys, joka kestää noin 54 minuuttia eli suunnilleen Fassbinderin tv-sarjan yhden jakson verran. Vajaaseen tuntiin mahtuu hengästyttävän runsas, tunnelmiltaan tumma ja synkeäkin tarinan kaari. Dramaattinen ”Franz Biberkopf” on vaikuttava teos, jonka monet kerrokset jättävät kuulijalle voimakkaan merkityksen tunteen, kuten hyvän taiteen kuuluukin tehdä.

Magnus Broo, trumpet, banjo and percussion, Mikko Innanen, saxophones, woodwinds and percussion, Joonas Riippa, drums, percussion and trumpet, Aki Rissanen, Yamaha CP-70, baritone horn and percussion, Pekka Tuppurainen, Yamaha PortaSound 260, electric guitar, electric bass, theremin, dictaphone, trombone and percussion

Lue lisää:
Valon kuvia Ilma Recordsin levyistä; Pohjolan Sanomissa julkaistu juttu Ilma Recordsin ensimmäisistä levyistä
RöD/Blå, Valon kuvia -arvio RöD/Blå-yhtyeen ensimmäisestä levystä