Kuusi kotimaista

Valtteri Pöyhönen - Ricky-Tick Big Band


Menneen vuoden loppupuoliskolla julkaistiin nippu kotimaisia levyuutuuksia, jotka lähestyvät jazzin käsitettä jännittävästi eri näkökulmilta. Samalla esittelyssä olevat kuusi levyä todistavat jazzin sitkeästä elinvoimasta, jonka varassa luova musiikki sinnittelee pintajulkisuuden kuohujen takana.

Viime aikojen menestynein kotimainen jazzyhtye Five Corners Quintet syntyi virtuaalisena studioluomuksena vuonna 2003, mutta tuli pian lihaksi, elävien muusikoiden oikeaksi bändiksi ja saavutti suosiota yhdistäessään taidolla tanssijazzia ja klassista Blue Note-tyyliä. Viime helmikuussa konsertissa äänitetty ”Helsinki Sessions” jää kenties yhtyeen viimeiseksi levyksi. Jos näin käy, yhtye ei voisi juuri lämpimämpää muistoa itsestään jättää. Kvintetti soittaa kiihkeästi svengaavaa, intensiivistä jazzia juuri niin hienosti kuin vuosien varrella yhteen kasvanut jazzbändi vain voi. Levyn kappalevalikoima on oiva läpileikkaus yhtyeen vaiheista.

Säveltäjä Jussi Lampela on rohkea nuori mies, sillä hän uskaltautuu ottamaan sävellystensä ja ”Lampela X Eskola”-levyn lähtökohdaksi Miles Davisin kuusikymmentä vuotta sitten uusia uria aukoneen musiikin, joka myöhemmin sai nimen ”Birth of the Cool”. Lampelan yhdeksänmiehinen kokoonpano vastaa Davisin käyttämää ja musiikkikin on yhtä viileää ja sävykästä. Lampelan musiikki hehkuu surumielistä lämpöä ja nousee pelkän tyyliharjoituksen yläpuolelle. Trumpetisti Jukka Eskola on levyn pääsolisti, mutta myös Jukkis Uotila vakuuttaa pianistina. Orkesterin tulkinta musiikista on vivahteikasta ja kunnianhimoinen levytys tarjoaa kestävän kuunteluelämyksen.

Levynipun kolmas Ricky-Tick Recordsin tuotanto ”Planet Caravan” on myös omintakeisin. Siitä vastaa Astro Can Caravan-yhteisö, jonka ydinryhmä kokoontui yhteen Kuopiossa kymmenkunta vuotta sitten. Sisäpiirin ympärille kootaan tarvittaessa vaihteleva määrä soittajia ja yhtyeen kotisivuilla luetellaan noin viisikymmentä vuosien varrella mukana vaikuttanutta. Niinpä myös yhtyeen musiikki avautuu moneen suuntaan, joista selvin yhteys jazziin tulee jazzin suuren eksentrikon Sun Ran kautta. Yhtye soittaa värikästä klubimusiikkia, joka pakenee kaikkia määrittelyjä. Levytys on kuitenkin hieman hajanainen ja Astro Can Caravan lienee parhaimmillaan elävältä kuultuna.

Rumpali André Sumelius palkittiin Jazz-Emmalla debyyttilevystään ”Kaira” (2002), jonka seuraajaa on saatu odottaa lähes kymmenen vuotta. Esikoinen oli tunnelmiltaan tummasävyistä eurooppalaista jazzia, joten uuden ”Victory Songs”-levyn perinteinen svengi yllättää. Niin Sumeliuksen sävellykset kuin taitavan kvartetin ilmaisu pysyttelevät kiltisti modernin jazzin rajojen sisäpuolella. Yhtye toteuttaa tyylikkään perusjazzinsa kuitenkin innostuneesti. Vikkeläliikkeinen espanjalainen saksofonisti Ernesto Aurignac on miellyttävä uusi tuttavuus ja pianisti Alexi Tuomarila odotetun puhutteleva solisti.

Jos kaikki edellä käsitellyt levyt hakivat innoitusta lännestä, amerikkalaisen jazzin eri tyyleistä, lähtevät pianisti Samuli Mikkonen ja rumpali Markku Ounaskari norjalainen trumpetistin ja äänitaiteilija Per Jørgensenin kanssa Venäjälle ja suomalaisugrilaisten myyttien maailmaan. Trio käyttää improvisaatioidensa pohjana ortodoksista kirkkomusiikkia sekä karjalaisten, vepsäläisten ja udmurttien kansansävelmiä, joista kasvaa keskittynyttä, harrasta musiikkia ja muusikoiden tarkkaavaista vuoropuhelua. Kuárah on turhista eleistä riisuttu ja hiljaista voimaa hehkuvaa levy, joka voitti vuoden 2010 Jazz-Emman.

Saksofonisti Mikko Innanen onnistuu jälleen johtamaan yhtyettä, joka tavoittaa jotain ennalta arvaamatonta, jopa ennenkuulematonta musiikkia. Innasen Innkvisitio-yhtye on saanut toiselle levylleen rumpali Joonas Riipan ja kosketinsoittaja Seppo Kantosen rinnalle ulkomaanvahvistuksina kaksi fonistia lisää, nimittäin ruotsalaisen Fredrik Ljungkvistin ja saksalaisen Daniel Erdmannin. Kyseessä on poikkeuksellinen kokoonpano, jonka musiikki singahtelee vapautuneesti eri suuntiin. ”Clustrophy” suorastaan pursuaa free jazzia, kulmikasta svengiä, outoa huumoria, karheaa kauneutta, rujoa rutistusta; vahvaa uutta jazzia, joka ei kiellä perinteitäkään.

Five Corners Quintet: Helsinki Sessions (Ricky-Tick Records, 2011)
Jussi Lampela Nonet featuring Jukka Eskola : Lampela X Eskola (Ricky-Tick Records, 2010)
Astro Can Caravan: Planet Caravan (Ricky-Tick Records, 2010)
André Sumelius: Victory Songs (Abovoice, 2010)
Markku Ounaskari, Samuli Mikkonen, Per Jørgensen: Kuára. Psalms and Folk Songs (ECM, 2010)
Mikko Innanen & Innkvisitio: Clustrophy (TUM Records, 2010)

Julkaistu Pohjolan Sanomissa 2011.

Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.