Laulaja Selma Savolainen on koonnut uudelle levylleen vahvan soittajajoukon, jolla on takanaan kokemuksia viime vuosien suomalaisen jazzin mielenkiintoisimmista yhtyeistä. Savolainen itse on laulanut Signe-lauluyhtyeessä ja omassa Selma Judit Alessandra-yhtyeessään. Pianisti Toomas Keski-Säntti ja rumpali Okko Saastamoinen tunnetaan OK:KO-kvartetista, saksofonisti Max Zenger ja trumpetisti Tomi Nikku esimerkiksi omista yhtyeistään ja basisti Eero Tikkanen ennenkaikkea Moposta.
Kun albumin nimi on “Horror vacui” (= tyhjyyden kauhu / kammo), kuulijan on syytä odottaa jotain muuta kuin kepeää viihdykettä. Yhtyeen musiikki on sävyltään vakavaa, mutta ei lainkaan synkkää tai toivotonta, vaan pikemminkin lämmintä ja koko ajan intensiivistä. Vaikka Savolaisen yhtye näyttää olevan kokoonpanoltaan jazzyhtye, se ei asetu jazzbändeille tarkoitettuihin valmiisiin lokeroihin. Sekstetti kuulostaa pikemminkin akustiselta indie-rockilta, jota leimaavat groove ja tarkasti paikkansa löytävät improvisoidut soolot.
Levyn kymmenestä kappaleesta kahdeksan on Savolaisen käsialaa ja hän on myös kirjoittanut kaikki englanninkieliset tekstit. Tiiviistä paketista voi poimia esille hiljaisesta alusta klarinettisoolon kautta vähitellen täyteen voimaansa kasvattavan avauskappaleen “Intense Ways to Recover“, tiiviisti paketoidun huudon “Subjects I“, omintakeisesti bluesilla sävytetyn raidan “Haunted” tai levyn kansanmusiikin suoraan kauneuteen päättävän sanattoman laulun “Fear Of The Empty“, siis albumin nimikappaleen.
Kun aina uudet jazzmuusikoiden sukupolvet astuvat itsetietoisesti esille omien sävellystensä kanssa, saattaa kentän konservatiiviselta laidalta kuulua valitusta (= nillitystä) siitä, että miksi meille ei soiteta vanhoja tuttuja kappaleita. Selma Savolainen osoittaa levyllään taitonsa sekä uuden musiikin säveltäjänä että vanhojen klassikoiden esittäjänä. Omien sävellysten lisäksi Savolainen on valinnut levylle Billy Strayhornin balladin “A Flower Is A Lovesome Thing” ja Kurt Weillin musikaalisävelmän “Speak Low”, jotka molemmat Savolainen ja yhtye tulkitsevat omintakeisesti.
Billy Strayhorn sävelsi “A Flower Is A Lovesome Thingin” vuonna 1939 Duke Ellingtonille ja erityisesti Johnny Hodgesin alttosaksofonille. Jazzlaulajat, kuten Ella Fitzgerald, ovat perinteisesti esittäneet laulun rauhallisena balladina. Sellaisena Savolainenkin laulun aloittaa, kunnes hän nappaa säeparin “Or in the morning light
/ Such a miracle“, toistaa, kääntelee ja vääntelee säeparin moneen asentoon ja muuntaa klassikon osaksi oman musiikkinsa maailmaa.
“Speak Low“, rakkauden ohimenevyyttä sureva balladi, on Savolaisen ja yhtyeen tulkintana albumin perinteisimmin svengaavaa jazzia, johon vanhan jazzin suuntaan kepeästi viittaavat puhaltimet antavat ironisen vivahteen. Raikas klassikkotulkinta laajentaa uudella näkökulmallaan koko albumin kokonaisuutta.
Brittiläisellä Whirlwind Recordings -levymerkillä julkaistu “Horror vacui” on ansainnut paikkansa Valon kuvia -blogin kuuntelusuositusten listalla: Vuoden valinnat 2023. Selma Savolainen Horror Vacui esiintyy tulevana kesänä ainakin Raahen Rantajatsit -festivaaleilla.
Selma Savolainen: Horror Vacui (Whirlwind Recordings, 2023)
Selma Savolainen, laulu, Tomi Nikku, trumpetti, Max Zenger, puupuhaltimet, Toomas Keski-Säntti, piano, Eero Tikkanen, basso, Okko Saastamoinen, rummut
Vastaa