Tuomo Uusitalo Joensuussa 3.9.2022

Suomalaisen jazzin kenttä on jo niin leveä, että vastaan tulee sellaisia uusia nimiä, jotka olisi pitänyt huomata jo paljon aikaisemmin. Pakko tunnustaa, että pianisti Tuomo Uusitalo on sellainen muusikko, vaikka keväällä ilmestynyt “Songs From Suspended Times” on jo hänen neljäs levynsä. Ensimmäisen kerran kuulin Uusitaloa viime syyskuussa Joensuussa, kun hän esiintyi siellä Case Kämäräisen pianistina. Nyt esittelyssä oleva soolopianolevy on ensimmäinen kuuntelemani Uusitalon albumi.

Uusitalo on kulkenut erilaista reittiä kuin useimmat suomalaiset jazzmuusikot, sillä opiskeltuaan Grazissa Itävallassa hän siirtyi työskentelemään suoraan New Yorkiin. Hän pystyi luomaan itselleen uran jazzin pääkaupungin vaativassa ympäristössä. (Uusitalo kertoo tarkemmin urastaan Jazzrytmien haastattelussa vuonna 2018: New Yorkissa ja Euroopassa vaikuttava jazzpianisti Tuomo Uusitalo.) Nyt elämä on tuonut Uusitalon takaisin Suomeen ja koronavuosien aikana syntyneestä materiaalista koottu pianosoolojen kokoelma ilmestyi viime toukokuussa. Uusitalo valittiin myös tämän kesän Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi.

Ensimmäisellä kuuntelulla huomio kiinnittyi levyn lainakappaleisiin; yksi jazzsävellys sekä Thelonious Monkilta että Charlie Parkerilta ja kolme muuta standardia. Kun nykypäivän jazzmuusikot versioivat vanhoja kappaleita, he monesti häivyttävät melodiat hädin tuskin tunnistettaviksi viittauksiksi. Tuomo Uusitalo ei vanhoja melodioita piilottele, vaan soittaa ne kutakuinkin suoraan. Vaikka Uusitalo pysyttelee yllättävän lähellä melodiaa, hän tempautuu välillä kompleksiseen sooloiluun ja svengaa koko ajan, esimerkkeinä “I’m Old Fashioned“, Jerome Kernin elokuvasävelmä 1940-luvun alusta ja “Slow Boat to China“, Frank Loesserin hittikappale 1940-luvun lopulta.

Lainakappaleet ovat kuitenkin vain osa albumin kokonaisuutta. Loput sävellyksistä (peräti 15 raitaa) ovat Uusitalon omaa tuotantoa, suurin osa noin minuutin mittaisia, runoiksi nimettyjä miniatyyrejä. Nimitys on osuva, sillä ne ovat runojen kaltaisia, ajatuksen avoimeksi jättäviä, usein pelkistettyjä mietelauseita. Kolmiosaisen “Poem 7:n” preparoitu piano (paperia kielten välissä?) ja kahdella raidalla vierailevan latvialaisen laulajan Arta Jēkabsonen kuulas, lähes kokonaan sanaton laulu laajentavat levyn ilmettä.

“Songs From Suspended Times” on mainio lisä suomalaisten soolopianolevyjen harvalukuiseen joukkoon ja se liittyy Valon kuvia -blogin kuuntelusuositusten listalle: Vuoden valinnat 2023.

Tiivistyksenä vielä kolme pointtia:

• lyhyet kappaleet, suurin osa kestää noin minuutin verran
• mielenkiintoisia tulkintoja standardeista
• runolliset mietelauseet pääosassa