Muusikoiden välisen vuorovaikutuksen vertaaminen keskusteluun on kulunut kielikuva. Kun kuuntelee Hot Heros -trion ja pianisti Iro Haarlan uutta levyä, on kuitenkin vaikeaa välttää tämän kliseen käyttöä. Albumi on äänitetty aivan tämän vuoden alussa Haarlan ja Uffe Krokforsin vanhassa kartanorakennuksessa Tervakoskella. Siellä tallentui levollista musiikillista keskustelua, perusteellista ja lopulta sopuisaa, luontoelämyksistä innoituksensa hakevaa ajatustenvaihtoa.

Musiikin juuret kaivautuvat syvälle free jazzin perinteeseen, siis John Coltranen 1960-luvun musiikkiin ja paikoitellen Sami Sippolan saksofonin intensiivisen karheassa soinnissa voi erottaa ripauksen myös Albert Aylerin kiihkoa. Myös jazzin eurooppalainen perinne vahvasti läsnä. Se nousee esille surumielisten melodioiden kansanmusiikkia muistuttavassa suoruudessa, jossa voi hyvin kuulla Jan Garbarekin 1970-luvun kvartetin sävyjä.

Levy on saanut nimensä slaavilaisen mytologian näkkiä tai vetehistä muistuttavasta taruolennosta. Kuin myyttistä ajattomuutta korostaen kvartetin keskustelu etenee Ville Rauhalan ja Janne Tuomen juurevan kompin varassa turhia kiirehtimättä. Näin kvartetti lataa musiikkiinsa vahvan merkityksen tunteen ja selvästi tavoittaa jotain pintaa syvempää sanottavaa.

Vaikka instrumentaalimusiikin tekijä harvoin pystyy ohjaamaan, saati määräämään kuulijan kokemuksia, antaa yhtye nyt selkeän kirjallisen vihjeen ajattelustaan. Luonnonläheistä näkökulmaansa painottaakseen yhtye on valinnut levyn sisäkanteen yllättävän nykyaikaiselta luonnonsuojeluajattelulta kuulostavan lainauksen Zachris Topeliukselta: ”Luonnon pitää pysyä erämaana, koska se sanoo mitä me olemme ja mitä meidän tulee olla”.

”Vodjanoi”-levyn melodisella free jazzilla on paikkansa blogin kuuntelusuositusten listalla .

Hot Heros feat. Iro Haarla: Vodjanoi (Karkia Mistika, 2020)
Sami Sippola, tenorisaksofoni, Ville Rauhala, basso, Janne Tuomi, rummut, Iro Haarla, piano