Aili Ikonen & Tribute To Ella: Tribute to Ella (Fredriksson Music 2013)

Ottaessaan Ella Fitzgeraldin kunnianosoituksen kohteeksi laulaja Aili Ikonen nostaa riman valtavan korkealle ja asettaa itsensä suuren haasteen eteen. Levyn toinen haaste liittyy ohjelmistoon, johon on valittu joukko kaikkein tunnetuimpia jazzstandardeja, kuten “How High The Moon” ja “Love For Sale”. Lauluista on kuultu niin monta versiota, että niistä on vaikea saada mitään uutta irti.

Ikonen kohtaa haasteet rohkeasti ja selviytyy voittajana. Ikosen laulu on vapautunutta, varmaa ja vivahteikasta. Irtonaiset scat-lauluosuudet leijailevat kevyen luonnollisesti ja nuorekas yhtye svengaa.

Basisti Mikko Pellinen on pukenut tutut standardit tuoreisiin ja ilmaviin sovituksiin. Näin rima ylittyy toisenkin haasteen kohdalla ja “Tribute to Ella” tarjoaa taidokasta jazzviihdettä kaikille. Vanhat jazzin ystävät voivat ihastella tuttujen sävelmien raikasta ilmettä ja uudet harrastajat saavat kelpo johdatuksen keskeisten standardien maailmaan.

Jukkis Uotila/The Stockholm Jazz Orchestra: The Music of Jukkis Uotila (KSJazz 2012)

Jazz on joskus niin mutkikasta ja teknistä taituruutta vaativaa, että muusikot unohtuvat ihastelemaan taitojaan eivätkä pääse sorminäppäryyttä syvemmälle. Jukkis Uotilan ja Stockholm Jazz Orchestran uutuus välttää kirkkaasti tällaisen pinnallisuuden. Big band soittaa poikkeuksellisen intensiivisesti ja levy esittelee Uotilaa taiteilijana monipuolisesti. Hän on säveltänyt levyn musiikin ja sovittanut sen ilmeikkäästi. Uotila soittaa rumpuja kaikilla levyn raidoilla ja esiintyy useimmilla myös pianistina.

Uotila on valinnut ensimmäiselle big band-levylleen sävellyksiä uransa eri vaiheista vuonna 1984 ilmestyneeltä esikoislevyltään saakka. Eri ajoilta peräisin olevista sävellyksistä syntyy vaihteleva kokonaisuus, jonka osia yhdistää Uotilan modernin jazzin henkeä kunnioittava viileän melodinen sävelkieli.

Vankasta valikoimasta esille nousevat hurjasti svengaava “Avenida”, kevyesti loikkiva “Loopy Loop” ja Dick Oattsin sopraanosaksofonia esittelevä balladi “Wayne”. Muista solisteista ovat eniten äänessä Norrbotten Big Bandista tutut saksofonisti Karl-Martin Almqvist ja basisti Martin Sjöstedt. Uotila itsekin sooloilee maukkaasti molemmilla instrumenteillaan.

Kari Ikonen Trio: Bright (Ozella Music 2013)

Kari Ikonen on ollut esillä Karikko-yhtyeensä levyillä enemmän säveltäjänä ja yhtyeenjohtajana kuin pianistina. Saksassa julkaistu uusi triolevy “Bright” nostaa nyt Ikosen pianon eturiviin. Toki levyllä edelleen tulkitaan pääasiassa Ikosen sävellyksiä, kuten vahva avausraita “Bapmgwala” ja salaperäinen päätös “Pasific”.

Ikosen sävellysten lisäksi myös lainakappaleet ovat mielenkiintoisia. Trion armenialainen basisti Ara Yaralian on tuonut kotimaastaan surumielisen laulun “The Testament of My Heart”. Yhtyeen tulkinta John Coltranen klassikosta “Giant Steps” on yllättävä ja versio balladista “I Fall In Love Too Easily” on herkkä ja voimakas.

Kari Ikonen Trio on toisiaan tarkoin kuunteleva kolmikko, joka muotoilee levystä sävykkään, keskittyneen ja mieleenpainuvan kokonaisuuden.

Julkaistu Pohjolan Sanomissa 15.5.2013.

Lisätietoja

Levyllä kuultava armenilainen laulu “The Testament of My Heart” on Gusan Ashotin, alunperin A. H. Dadalyan, (1907 -1989) käsialaa. Gorisin kaupungissa syntynyt ja paimenena ensin toiminut kansanlaulaja sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvon. Hän esiintyi kotimaansa lisäksi myös ulkomailla ja monet muutkin muusikot ovat esittäneet hänen laulujaan. Kiitos käännöksestä Vano Dadoyan.