Avainsana: Kari Ikonen

  • Quartet Ajaton: Early Music in the Latest Way (Alba Records, 2020)

    Quartet Ajaton julkaisi debyyttilevynsä ”Elixir” (Eclipse Music) vuonna 2016. Luonnehdin silloin yhtyettä omasta mielestäni niin hyvin, että kuvaus sopii myös yhtyeen nyt ilmestyneeseen toiseen albumiin. Siteeraan siis itseäni: ”… ihmeen saumattomasti Ajaton sulauttaa 1960-luvun nostalgisen moog-syntesoijan, vanhasta musiikista tunnetun viola da gamban, argentiinalaisen tangon bandonéonin ja ihmisen ikiaikaisen instrumentin, lauluäänen, lämpimän omaperäiseksi yhtyesoundiksi”. Ensimmäisen levyn […]

  • Kari Ikonen: Impressions, Improvisations and Compositions (Ozella Music, 2020)

    Viime vuosina erityisesti hienoilla triolevyillään vakuuttanut pianisti/säveltäjä Kari Ikonen astuu urallaan jälleen uuden harppauksen julkaisemalla ensimmäisen soolopianolevynsä. Levyn nimen Ikonen on poiminut venäläisen taiteilijan Vasily Kandinskin (1866-1944) ajattelusta. Kandiskyn merkitystä korostaa vielä levyn kansikuva, jossa on Kandinskyn litografia ”Blue” vuodelta 1922. Kandinsky jakoi teoksensa kolmeen ryhmään: improvisaatiot syntyvät spontaanisti taiteilijan sisäisestä maailmasta, impressiot ovat taitelijan […]

  • Neljä uutta kotimaista – Dalindèo, Mia Simanainen, Superposition & Orchestra Nazionale della Luna

    Dalindèon uuden viisiraitaisen, noin kaksikymmentä minuuttia kestävän EP:n syntyyn vaikutti yhtyeen johtajan Valtteri Laurell Pöyhösen kiinnostus globaalin rahatalouden ja asekaupan kaltaisiin nykyajan ongelmiin. Vakavat aiheet ovat vakavoittaneet ja tummentaneet yhtyeen aikaisemmin jopa riehakkaita äänenpainoja. Hitaasti hiipivä ja painostava “Follow the Dark Money pt.2” ja Jimi Tenorin vierailevan saksofonin hallitsema “Merchants of Misery” nousevat esille erityisen […]

  • Vuoden valinnat 2018 eli 10 + 2

    Vuosi 2018 lähestyy loppuaan ja on jälleen aika poimia tiivistelmä vuoden aikana kuuntelemistani jazzlevyistä ja julkistaa ”Vuoden valinnat 2018”. Valinta on subjektiivinen, eivätkä levyt ole missään erityisessä järjestyksessä. On selvää, että jonain toisena päivänä, toisessa mielentilassa, valinta olisi voinut olla erilainen. Sattumakin vaikuttaa valintaan, sillä uusia levyjä ilmestyy edelleen valtavasti. On mahdollista kuunnella vain pieni […]

  • Kari Ikonen Trio: Wind, Frost & Radiation (Ozella Music, 2018)

    Pianisti Kari Ikosen trio on onnistunut lähes mahdottomassa tehtävässä. Se nimittäin on pystynyt luomaan itselleen sellaisen oman soundin, jolla se erottuu lukuisten muiden taitavien pianotriojen joukosta ja erottuu nimenomaan edukseen. Trion persoonallinen ilme tiivistyy vaikkapa yhtyeen kolmannen levyn raidalla ”Beatemente”. Ikosen surumielisessä melodiassa ja improvisaatiossa soi jazzin ja klassisen lisäksi aavistus salaperäistä itää. Trion soundin […]

  • Kari Ikonen: Ikonostasis (Ozella Music, 2017)

    Kari Ikosen uutuus on selkeästi Ikosen soololevy, Ikosen visioista rakennettu albumi, jolla piano- että Moog-soolojen lisäksi on duoesityksiä klarinetisti Louis Sclavisin ja veteraanirumpali Bob Mosesin kanssa. Lisäksi trumpetisti Mathias Eick liittyy Ikosen ja Mosesin seuraksi yhden trioesityksen ajaksi.  Levyn nimi viitannee (mahdollisen sanaleikin ohella) ortodoksisen kirkon ikonostaasiin eli kuvaseinään, joka kirkon hyvin näkyvänä rakenteena erottaa kirkkosalin alttarista. Symbolisella […]