Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana ”ajaton” tarkoittaa samaa kuin ”muodista tms. ajallisista vaihteluista riippumaton”. Määritelmä kuvaa osuvasti Quartet Ajatonta, jonka omaperäinen kokoonpano tuottaa aivan ainutlaatuisen yhtyesoundin. Siinä kohtaavat täysin sulassa sovussa ikiaikainen laulu, klassinen sello, argentiinalainen bandoneón sekä analoginen moog-syntetisaattori.

Toistakymmentä vuotta toiminut Quartet Ajaton julkaisee musiikkia harvakseltaan. Debyyttilevy ”Elixir” ilmestyi vuonna 2016 (Eclipse Music) ja toinen albumi ”Early Music in the Latest Way” (Alba Records) vuonna 2020. Tammikuussa 2026 ilmestyneelle kolmannelle albumilleen yhtye on koonnut moni-ilmeisen valikoiman kotimaista musiikkia. Kansansävelmät, klassikot, (Jean Sibelius, Armas Järnefelt, Unto Mononen) sekä Mia Simanaisen ja Kari Ikosen säveltämät uudet kappaleet mahtuvat vaivatta samalle albumille, sillä yhtyeen omaperäinen sointi sitoo kaikki ainekset yhdeksi kokonaisuudeksi..

Quartet Ajaton liikkuu vallattomasti omassa musiikillisessa maailmassaan, jolle on vaikeaa (ja luultavasti tarpeetontakin) antaa yksiselitteistä nimilappua. Yhtyeen lämmin soundi viittaa vahvasti kamarimusiikkiin ja improvisoidut soolot vievät kohti eurooppalaista nykyjazzia. Samalla kun bandoneón vihjaa tangon suuntaan, yhdistyy villisti ulvova ja möyryävä moog progerockin soundeihin. Ajaton ja rajaton kvartetti luo tästä kaikesta lämmintä ja pintatrendeistä riisuttua aitoa musiikkia.

Quartet Ajaton: Fin (Mia Simanainen, 2026)
Mia Simanainen, laulu, Henrik Sandås, bandoneón, Kari Ikonen, Moog-syntetisaattori, Aino Juutilainen, cello

”Fin” kuuluu luonnollisesti Valon kuvia -blogin
vuoden 2026 kuuntelusuositusten listalle:
Vuoden valinnat 2026.