Kari Ikosen trion uusin levy “Beauteous Tales and Offbeat Stories” on soinut viime aikoina usein levysoittimessa. Levyllä on kaksi Ikosen sävellystä, joista on olemassa varhaisemmat versiot aikaisemmilla levyillä. Vertailin näitä versioita ja innostuin palaamaan Ikosen vanhempien levyjen pariin uudelleen.

Kun kuuntelee yli kymmenen vuoden aikana syntyneet viisi albumia lähes yhtäsoittoa, kuulija vakuuttuu, että Ikonen on jo uransa tässä vaiheessa levyttänyt erään suomalaisen jazzin hienoimmista ja tasalaatuisimmista levytystuotannoista.

Kari Ikonen: Karikko (Fiasko Records, 2001)
Debyyttilevyn nimestä tuli nimi myös yhtyeelle, jota Ikonen on käyttänyt nimenomaan omien sävellystensä tulkitsijana. Karikon ensimmäinen painos on kotimaisista muusikoista koostuva suurehko yhtye, jossa enimmillään on äänessä kymmenen soittajaa. Levyllä soittavat mm. saksofonisti/huilisti Kari Heinilä ja rumpali Mika Kallio. Heinilä on kuuluvasti esillä kaikilla Karikon kolmella levyllä ja on tämänkin levyn vahva solistiääni.

Karikko on kypsän levollinen levy. Ikosen sävellykset määrittävät musiikin suunnan ja ilmapiiri, mutta solisteille ja improvisaatiolle jää myös tilaa kasvaa ja hengittää. Samalla lähestytään jazzin ja klassisen nykymusiikin rajaseutuja.

Levyn sävellyksistä ”Keijukki” on mukana uudella “Beauteous Tales and Offbeat Stories” -albumilla, jolla se on saanut nimen ”L´avant-mini d´une elfe”.

Kari Ikonen & Karikko: Oceanophonic (Texicalli Records, 2008)
Karikko-yhtyeen toisella levyllä soittaa norjalais-ranskalais-suomalainen sekstetti. Karikko-levyltä tuttujen suomalaisten lisäksi levyllä ovat mukana norjalainen trumpetisti Gunnar Halle ja ranskalainen basisti Vincent Courtois.

“Oceanophonic” jatkaa esikoislevyn jäljillä. Se on siis lujasti sävellysten varaan rakentuvan nykyjazzia, kenties pienemmän yhtyeen myötä entistäkin keskittyneemmin muotoiltua. Levyllä on myös yksi pianotrion esitys. Ikonen, basisti Tony Elgland ja Mika Kallio soittavat noin yksitoista minuuttia kestävän raidan “Tangolla päähän” kuin viittauksena syntyvään pianotrioon.

Mukaan mahtuu yksi duettokin. Gunnar Halle ja Vincent Courtois tulkitsevat kahdestaan sävellyksen “Satamatrilogian Neljäs Osa“. Sävellys kuuluu suomalaisen jazzin kauneimpien melodioiden joukkoon. Ikonen palasi sävellyksen pariin myöhemmin ja sen pianotrioversio päättää upeasti “Beauteous Tales and Offbeat Stories” -levyn.

Kari Ikonen & Karikko: The Helsinski Suite (Eclipse Music, 2011)
Lainaus arviostani Pohjolan Sanomissa 3.1.2012: “Yhtyeen omaperäisen soinnin osasia ovat mm. Sonny Heinilän huilut, Vincent Courtoisin sello sekä yhtyeenjohtajan nostalgisesti pulppuilevat moog-syntesoijan ja sähköpianon soundit.“

Lue lisää: Improvisaatiota ja kiinteää muotoa.

Kari Ikonen Trio: Bright (Ozella Music, 2013)
Lainaus arviostani Pohjolan Sanomissa 15.5.2013: “Kari Ikonen on ollut esillä Karikko-yhtyeensä levyillä enemmän säveltäjänä ja yhtyeenjohtajana kuin pianistina. Saksassa julkaistu uusi triolevy ”Bright” nostaa nyt Ikosen pianon eturiviin.“

Lue lisää: Kolme kotimaista levyuutuutta.

Kari Ikonen Trio: Beauteous Tales and Offbeat Stories (Ozella Music, 2015)
”Beauteous Tales and Offbeat Stories” on täyteläinen ja vivahteikas albumi, joka nousee korkealle kaikilla mittareilla mitattuna. Se on ehdottomasti kansainvälisen tason pianotriojazzia, josta julkaisen myöhemmin lisää näillä sivuilla.

Lisätietoja Ikosen omilta sivuilta: Kari Ikosen nettisivut.