Ilmiliekki Quartet syntyi kaksikymmentä vuotta sitten ja se nousi vauhdilla kotimaisen jazzin huipulle. Yhtye voitti Nordic Jazz Comets -kilpailun heti kättelyssä ja julkaisi seuraavana vuonna debyyttilevynsä ”March of the Alpha Males” yhtenä TUM Records -levymerkin ensimmäisistä julkaisuista. Albumi oli Jazz Emma -ehdokkaana ja sai vuonna 2004 Teosto-palkinnon, kun yhtye itse valittiin Finland Festivalsin vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Yhtye esiintyi myös pohjoisessa ja muistan kuulleeni Ilmiliekkiä Kalottjazz & Blues -festivaalilla Torniossa, Ylläs Jazz & Blues -festivaalilla ja Rantajatseilla Raahessa. Ilmiliekki Quartet kuulosti uudelta ja muusikoiden nuoresta iästä huolimatta harvinaisen kypsältä. Siteeraan itseäni: ”Kvartetti haki tuoretta tietä suomalaisen jazzin tuttujen polkujen vierestä, siis jotain muuta näkökulmaa kuin amerikkalainen jazz tai Vesalan jalanjäljissä syntynyt, usein ’suomalaiseksi’ mielletty musiikki”. (Lue lisää: ”Land of Real Men”).

Kvartetin uuden levyn innoittamana palasin yhtyeen aikaisempien levyjen pariin. Kuuntelin edellä mainittua esikoista ja pian sen jälkeen ilmestynyttä toista albumia ”Take It With Me” (TUM Records, 2006), jotka ovat saaneet pitkään levätä levyhyllyn rauhassa. Molemmat ovat edelleen vahvoja albumeja, vaikka tiivistäminen yli tunnin kestosta olisi luultavasti terävöittänyt kummankin sanomaa.

Virkistin vielä muistiani ja kaivoin levyhyllystä myös kaksi ruotsinkielistä laululevyä (”Vi sålde våra hemman”, 2009 ja ”Ligger du fortfarande i sängen!”, 2018), jotka Ilmiliekki Quartet teki yhdessä Emma Salokosken kanssa. Vaikka ne ovatkin enemmän Salokosken kuin Ilmiliekki Quartetin albumeja, soivat varsinkin edellisen koruttomat kansanlaulujen melodiat upeasti yhteen kvartetin soundin kanssa.

Kaiketi kvartetin jäsenten lukuisten muiden projektien takia eli Ilmiliekki Quartet pitkään säästöliekillä ja hieno kolmas levy ”Land of Real Men” ilmestyi vasta vuonna 2019 We Jazz -levymerkillä. Onneksi tauko ei sen jälkeen venynyt yhtä pitkäksi, sillä kvartetin toinen We Jazz-albumi julkaistaan helmikuussa 2022. Levyn nimi on koruttomasti pelkkä ”Ilmiliekki Quartet”, mikä oikeastaan osuvasti kuvaa uutuutta. Se nimittäin jatkaa ilman suuria suunnan muutoksia siitä, mihin edellisellä levyllä jäätiin ja vakuuttaa kuulijan siitä, että Ilmiliekki Quartet on edelleen Ilmiliekki Quartet, toki edelleen jalostuneena. Edelleen ovat tallella niin koko yhtyeen keskittynyt ja turhista koristeluista riisuttu soitto kuin jylhät melodiat ja Verneri Pohjolan trumpetin väkevä ääni.

”Ilmiliekki Quartet” on tasaisen vahva kuuden kappaleen kokonaisuus, josta nostan esimerkkeinä esille kolme omaa suosikkia. Levyn avaa Antti Lötjösen ”Three Queens”, joka on ensimmäinen Lötjösen sävellys Ilmiliekki Quartetin levyillä. Ilmiliekkimäisen melodian jälkeen yhtye vapautuu kepeään menoon, joka on niin lähellä jazzin svengiä kuin yhtyeelle on vain mahdollista. Olavi Louhivuoren sävellys ”Night Song” on puolestaan huikaisevan kaunis ja hauras melodia, jonka trumpetti kohoaa korkeuksiin läpikuultavaa ja pelkistettyä taustaa vasten. Ilmiliekki Quartet on kaikilla levyillään esittänyt omien sävellysten lisäksi myös muualta poimittuja kappaleita. Tällä kertaa yhtye tulkitsee suomalaisen Karina-duon kappaleen ”Aila”, joka kuin huomaamatta kasvaa alun sointiroiskeista voimalliseen huipennukseensa.

Ilmiliekki Quartet: Ilmiliekki Quartet (We Jazz, 2022)
Verneri Pohjola, trumpetti, Tuomo Prättälä, piano, Antti Lötjönen, basso, Olavi Louhivuori, rummut

Tämä levy kuuluu Valon kuvia -blogin Vuoden valinnat 2022 -listalle.