Lyhyesti uusista levyistä – viisi näkökulmaa uuteen jazziin

Varre Vartiainen Torniossa joulukuussa 2021

Uusia ja kuuntelemisen arvoisia levyjä ilmestyy niin paljon, että jonkinlaiseen ajankohtaisuuteen pyrkivän blogin pitäjä on hätää kärsimässä. Varsinkin kun oma kuuntelu- ja kirjoitusprosessini on sen verran hidas, että liian moni huomiota kiinnostava levy jää vaille ansaitsemaansa huomiota. Siksi päädyin vaihteen vuoksi kokoamaan yhteen postaukseen viisi uutuuksia, joita kaikkia esittelen edes lyhyesti.

Levyt valottavat kotimaisen jazzin maisemaa kukin omasta näkökulmastaan. Neljä viidestä levystä on Eclipse Musicin tuotantoa, mikä kertoo levymerkin paikasta uuden jazzin julkaisijoiden eturivissä Suomessa. Kaikki viisi levyä pääsevät luonnollisesti blogin kuuntelusuositusten joukkoon, klikkaa Vuoden valinnat 2022 ja näet muutkin listalle valitut levyt.

Basisti Joonas Tuurin kvartetti esittää debyyttilevyllään kahdeksan kappaletta, jotka nyt ensimmäistä kertaa kokoavat yhteen Tuurin tähänastista työtä jazzsäveltäjänä. Sävellyksillään Tuuri liittyy selvästi siihen modernin akustisen jazzin perintöön, joka syntyi 1960-luvulla vaikkapa Miles Davisin ja Wayne Shorterin musiikin pohjalta. Luonnollisesti myös pohjoismaisen jazzin viileä kauneus soi Tuurin melodisessa musiikissa, jota kvartetti tulkitsee selkeästi ja ilmavasti.

Joonas Tuuri Quartet: Dimensions (Eclipse Music, 2022)
Joonas Tuuri, basso, Ilmari Rönkä, alttosaksofoni, Anssi Tirkkonen, rummut, Toomas Keski-Säntti, piano

* * * * * * * * * * *

Kitaristi Varre Vartiaisen jazzlevy ”Almost Standards” on osuvasti nimetty albumi, sillä Vartiaisen sävellykset viittailevat oivaltavasti useiden tunnettujen jazzstandardien suuntaan. Sävellykset ovat yhtä aikaa raikkaan tuoreita ja samalla kuitenkin tutun kuuloisia. Vartiainen on koonnut levylleen yhtyeen, jonka kaikki soittajat kuuluvat kotimaisen jazzin terävimpään kärkeen. Ja kuten hyvällä jazzlevyllä kuuluukin olla, kyse on nimenomaan toimivasta yhtyeestä, ei vain sattumoisin samaan aikaan studiolle eksyneistä leipäpapeista. Niinpä ”Almost Standards” on svengaava ja vahva jazzlevy.

Varre Vartiainen Trio: Almost Standards (Eclipse Music, 2022)
Varre Vartiainen, kitara, Joonatan Rautio, saksofoni, Jukkis Uotila, piano, Severi Pyysalo, vibrafoni, Timo Hirvonen, basso, Jussi Lehtonen, rummut

* * * * * * * * * * *

Verneri Pohjola. Turku Jazz Festival 2018

Postauksen kaksi ensimmäistä levyä voidaan helposti sijoittaa svengaavan jazzin kentälle, jolla Joonas Tuuri Quartet liikkuu pohjoisen maisemissa ja Varre Vartiainen edustaa lähinnä hard bopista ponnistavaa nykyjazzia. Ranskalaisen saksofonistin Sylvain Riffletin johtama kvartetti puolestaan hakee innoitusta enemmänkin kamarimusiikin kuin perinteisen jazzin suunnalta, mihin jo epätavallinen kokoonpanokin viittaa. Verneri Pohjolan ilmaisuvoimainen ja omaääninen trumpetti on oivallinen pari Riffletin viileän tenorisaksofonin rinnalla tulkitsemassa Riffletin hienovaraisen melodista ja usein surumielistä musiikkia.

Sylvain Rifflet with Verneri Pohjola: Cake Walk from a Spaceship (Eclipse Music, 2022)
Sylvain Rifflet, saksofoni, Verneri Pohjola, trumpetti, Philippe Gordiani, kitara, Benjamin Flament, rummut

* * * * * * * * * * *

Juhani Aaltonen, Raahen Rantajatsit 2014

Jo viisitoista vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti toiminut Plop-trio sai syksyllä 2020 studioon mukaan itsensä Juhani Aaltosen. Vaikka Plopin muusikot eivät hekään ole enää mitään poikasia, on Aaltonen heihin verrattuna todellinen veteraani ja isoisä. Tässä onnistuneessa sukupolvien kohtaamisessa ikävuodet jäävät kuitenkin täysin sivuseikoiksi, niin intensiivistä free jazzia kvartetti soittaa. Jazzin perinteistä lujasti ponnistava musiikki on samaan tapaan svengaavaa kuin Ornette Colemanin klassisen kvartetin free jazz. Lisäksi emotionaalisesti vahvaa musiikkia leimaa hyväntuulisuus ja lämpö.

Plop: Plop & Junnu (Fiasko Records, 2022)
Mikko Innanen, altto-, sopraniino- ja baritonisaksofoni, Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, Ville Herrala, basso, Joonas Riippa, rummut

* * * * * * * * * * *

Kun Kokko Quartet julkaisee nyt jo kolmannen albuminsa, minun pakko tunnustaa sivistykseeni jäänyt aukko, sillä tutustuin vasta nyt kvartettiin ja sen musiikkiin. Parempi myöhään kuin milloinkaan, sillä Kokko Quartet paljastuu todella mielenkiintoiseksi yhtyeeksi. Intialaisista ja arabialaisista perinteistä ammentava kvartetti luo tarttuvan melodista musiikkia, jonka poljento tempaa kuulijan mukaansa. Saksofonisti/huilisti Kaisa Siirala ja pianisti Johanna Pitkänen vastaavat albumin sävellyksistä. Itsekin Lähi-idän musiikkiin perehtynyt trumpetisti Ilkka Arola vierailee useilla levyn raidoilla.

Kokko Quartet: Broken Dream (Eclipse Music, 2022)
Kaisa Siirala, altto- ja sopraanosaksofonit, bansurihuilu, huilu, laulu, Johanna Pitkänen, piano ja fender rhodes, Timo Tuppurainen, kontrabasso, Risto Takala, rummut + vieraina Ilkka Arola, trumpetti ja flyygelitorvi, Lotta Heiskanen, viulu, Ali Haithem, oud-luuttu, Ricardo Padilla, perkussiot

Share
Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.