Avainsana: jazzlevyt
-
Pauli Lyytinen: Machinery (Eclipse Music)
Lienee pitkälti klassisen musiikin ja sen pitkien perinteiden vaikutusta, että suurin osa jazzin soololevyistä on pianomusiikkia. Free jazzin kokeilujen myötä muusikot kuitenkin innostuivat esittämään ja levyttämään soolomusiikkia myös muilla soittimilla, usein nimenomaan saksofonilla. Hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa Steve Lacyn ja Anthony Braxtonin tuotannoista. Nyt Elifantree-yhtyeen ja Raoul Björkenheimin Ecstacyn riveistä tuttu Pauli Lyytinen liittyy soolosaksofonistien urheaan joukkoon uudella…
-
Jorma Tapio & Kaski: Ghatika (Karkia Mistika, 2016)
Musiikki ei koskaan tapahdu tyhjiössä. Free jazzilla ja täysin vapaalla improvisaatiollakin on juurensa, rikas vaikutteiden verkosto, joiden varassa musiikki elää. Näin myös Jorma Tapion Kaski -trion ensimmäisellä albumilla kietoutuu yhteen monelta eri taholta omaksuttuja aineksia. Levyllä voi kuulla etnovaikutteita sekä idästä että Skandinaviasta, kuten huilun hallitsemalla nimikappaleella ja norjalaisen häämarssin (”Bruremarsj”) pohjalta kasvavalla voimakkaalla tenorijulistuksella.…
-
Phronesis: Parallax (Edition Records, 2016)
Pitkään yhdessä soittanut ja yhteispeliään yhä täydellisemmäksi hionut Phronesis-trio julkaisi ensimmäinen levynsä jo vuonna 2007. Nyt kun on yhtyeen viidennen albumin julkaisemisen aika, trio on asettunut niiden pianotriojen joukkoon, jotka toimivat kuin yhtenä kolmiäänisenä instrumenttina. Phronesis on siis olemukseltaan ennen kaikkea tiivis yhtye ja silloin ei ole enää niin suurta väliä sillä, kuka yhtyeen jäsenistä kulloinkin…
-
Aki Rissanen – Amorandom
Pianotriot ovat jo pitkään olleet jazzin julkisuudessa näkyvimpiä kokoonpanoja ja pianotriojen levyjä julkaistaan runsaasti. Ensimmäisenä mielessä soivat lajin suuret nimet maailmalta, kuten Keith Jarrett, Brad Mehldau, Vijay Iyer ja Jason Moran. Kotimaastakin löytyy erinomaisia tuoreita esimerkkejä Riitta Paakista Joonas Haavistoon ja Jussi Fredrikssoniin. Niinpä ei ole mikään yllätys, kun pianisti Aki Rissanen kertoo uuden albuminsa…
-
Jean-Babtiste Boussougou & Henri Roger: Mourim
Ranskalainen pianisti Henri Roger on tullut minulle tutuksi tinkimättömänä free jazzia ja nykymusiikin elementtejä yhdistävänä taiteilijana. Valon kuvia -blogissa on ollut aiemin esittelyssä kolme Rogerin levyä; pianotriolevy “Parole Plongée”, maalaustaiteesta innoitusta ammentava ”Parce Que!” ja pitkälti elektronisen nykymusiikin puolelle menevä ”Géographies des transitoires”. Tuoreimmalla levyllään ”Mourim” Roger soittaa yhdessä gabonilaisen basistin Jean-Babtiste Boussougoun kanssa ja uutuus poikkeaa…
-
Kuulasta kauneutta – Joonas Haavisto Trio – oku
Joonas Haavisto Trio avaa kotimaisen jazzlevyvuoden 2016 tyylikkäästi kolmannella levyllään ”oku”. Trion ensimmäinen levy ”Blue Waters” (Rockadilly Records) ilmestyi vuonna 2009 ja toinen levy ”Micro To Macro” (Fredriksson Music) vuonna 2013. Yhtyeen kokoonpano on säilynyt samana kaikilla kolmella levyllä. Joonas Haavisto liittyy luontevasti pohjoismaisen jazzpianon perinteeseen kirkkaan selkeällä ja linjakkaalla soitollaan. Antti Lötjönen on bassollaan koko trioa…
-
Vuoden valinnat 2015
On tullut jälleen Valon kuvia -blogin vuoden valintojen aika. Kokosin yhteen kuluneen vuoden aikana vaikutuksen tehneitä levytyksiä, enemmänkin vihjeenä ja kuuntelusuosituksena. Niin monta kiinnostavaa levyä on jäänyt kokonaan kuulematta, että olisi liioittelua väittää valintojani ehdottoman parhaiden levyjen listaksi. Fyysisen levyn arvostajana olen hyväksynyt listalle vain musiikkia, jota olen kuunnellut “oikeilta” kädessä pidettävältä levyiltä. Ainoana poikkeuksena on Ilma…
-
Marsalis-tulkintaa – Nate Wooley Quintet: (Dance to) Early Music
Wynton Marsaliksen ympärillä käyty kulttuurisota oli liian amerikkalainen ilmiö, että olisin aikoinaan seurannut sitä tarpeeksi ymmärtääkseni sen kaikkia vivahteita. Sen kuitenkin tajuan, että free jazzin ja vapaan improvisaation parissa työskentelevän Nate Wooleyn ja Marsalis-sävellysten kohtaaminen on yllättävää. Trumpetisti Wooley palaa levyllään nuoruutensa lempimusiikin pariin ja tuloksena on free jazzin elementeillä sopivasti maustettua svengijazzia. Marsaliksen varhaisilta…
-
Jonas Kullhammar & Moserobie & Svenska Kaputt & Suomi
Miksi “Suomi”? Miksi ihmeessä ruotsalainen jazzyhtye antaa levynsä nimeksi “Suomi”? Miksi levyn sävellysten nimissä on viittauksia suomalaisen jazzin klassikoihin. Sitähän täytyi kysyä ”Suomi”-levyn äskettäin julkaisseen Svenska Kaputt -yhtyeen nokkamieheltä saksofonisti Jonas Kullhammarilta, joka vastasikin mielellään sähköpostilla lähettämiini kysymyksiin. Osoittautuu, että Kullhammar tuntee varsin hyvin suomalaisen jazzin keskeisiä hahmoja ja heidän musiikkiaan. “Suomi”-levyltä nousevat erityisesti esille…