Uusia pianotriojen levyjä – Shai Maestro, Stefan Aeby, Joel Lyssarides & Tord Gustavsen

Joel Lysserides Torniossa Kalottjazz & Blues -festivaaleilla kesällä 2018. Taustalla soittaa itse Palle Danielsson.

Olen kuunnellut vuosien varrella paljon pianotriojen musiikkia, jota onkin hyvin runsaasti tarjolla jazzinmarkkinoilla. Vaikka triossa on vain kolme soitinta, niillä pystytään soittamaan hyvin monenlaista musiikkia, tuottamaan samoilla instrumenteilla aivan erilaista musiikkia. Hyvistä ulkomaan esimerkeistä käyvät vaikkapa Bad Plus, Bobo Stenson ja Vijay Iyer. Suomessakin osataan pelata tällä kentällä, sen ovat Aki Rissanen, Kari Ikonen ja Riitta Paakki osoittaneet.

Nyt esittelyssä on neljä tänä vuonna ilmestynyttä pianotriojen levyä. Ne kaikki edustavat sellaista yleisesti esittettyä eurooppalaista nykyjazzia, jossa klassisen musiikin vaikutteet kuuluvat enemmän kuin vaikkapa Thelonious Monkin kulmikkuus. Tällä perusteella israelilaisen Shai Maestron triokin asettuu luontevasti eurooppalaisen jazzin piiriin. Ensikuulemalta esittelyssä olevat levyt kuulostavat siis melko samanlaisilta, mutta useamman kuuntelun jälkeen erot ja omat piirteet nousevat esille.

Shai Maestro: The Dream Thief (ECM, 2018)
Shai Maestro, piano, Jorge Roeder, basso, Ofri Nehemya, rummut

The Dream Thief” on israelialaisen pianistin Shai Maestron (s. 1987) ensimmäinen oma ECM-levy. Pianisti soitti kuitenkin ECM-levyllä jo laulaja Theo Bleckmannin erinomaisella albumilla ”Elegy” (2017). Ehkäpä liiankin tasaisen levyn kokonaisuudesta erottuu toki kohokohtia. Levyn avaa soolopianon versio suositun israelilaisen lauluntekijan Matti Caspin laulusta ”My Second Childhood”, hiljaisen intensiteetin balladitulkinta. Vauhdikkaampaa intensiteettiä edustaa voimalla svengaava ”New River, New Water”.

Levyn päätös koskettaa. ”What Else Needs To Happen?” on surullinen muistokirjoitus amerikkalaisen saksofonistin Jimmy Greenen tyttären Ana Marquez-Greenen muistolle. Hänet murhattiin vain kuusivuotiaana Sandy Hookin kouluampumisessa vuonna 2012. Pelkistetyn melodian taustalla kuuluu presidentti Barack Obaman puhe asekontrollin puolesta.

Stefan Aeby Trio: The London Concert (Intakt Records, 2018)
Stefan Aeby, piano, André Pousaz, basso, Michi Stulz, rummut

The London Concert” on sveitsiläisen Stefan Aebyn (s.1979) neljäs trioalbumi (ja ensimmäinen, jota olen kuunnellut). Trion debyyttilevy ”are you?” (Unit Records) ilmestyi vuonna 2010, joten kyse on jo suhteellisen kauan toimineesta yhtyeestä. Tänä vuonna julkaistu konserttiäänitys on tallennettu Lontoon Vortex Jazz Clubilla vuonna 2017 ja se on yhtyeen toinen levy nykyjazziin keskittyvällä Intakt Records -merkillä.

Modernin eurooppalaisen pianotriojazzin kelpo edustajana trio tulkitsee melodisia sävellyksiä tarkasti. Sen muusikoiden keskinäinen vuorovaikutus on herkästi reagoivaa ja oivaltavaa. Kaikki kolme muusikkoa nousevat vuorollaan esille trion yhteistyön kudoksesta ja näin basisti ja rumpalikin saavat osoittaa kykyjään solisteina.

Musiikki on moni-ilmeistä. Mietiskelevien balladien (esim. avausraita ”Shi”) lisäksi yhtye tavoittaa tarvittaessa määrätietoisen ja syvän svengin (esim. toinen raita ”Knabautsch”). Paikoitellen yhtye vielä laventaa soundiaan yhdistämällä hienovaraisesti akustista musiikkia ja sähköisiä efektejä. Kokonaisuus on keskittynyt ja se vaatii keskittymistä kuulijaltakin.

Joel Lyssarides: Dreamer (Prophone, 2018)
Joel Lyssarides, piano, Niklas Fernqvist, basso, Rasmus Svensson, rummut

Ruotsalainen Joel Lyssarides (s. 1992) on esillä olevista neljästä pianistista nuorin. Hän on myös ainoa, jota olen onnistunut kuulemaan konsertissa. Hän nimittäin soitti erittäin pätevästi saksofonisti Magnus Dalerudin ja trumpetisti Dan Johanssonin kvintetissä kesän 2018 Kalottjazz & Blues -festivaaleilla.

Dreamer” on Lyssaridesin debyyttilevy, joten on tuskin ihmeellistä, että esikuvat kuuluvat paikoin aika selvästi. Esimerkiksi levyn nimikappale ja ”Quadalquivir” kuuluvat samaan sukuun Esbjörn Svenssonin trion kanssa. Lyssarides on opiskellut jazzin lisäksi myös klassista musiikkia, mistä todistavat kevyt kosketus ja sävellysten hienovaraiset vivahteet, esimerkkeinä pianosoolona soitettu avausraita ”Semblance” ja kaunis ”Mirages”.

Lyssarides vilkaisee myös pianotrion perinteeseen ja Bill Evansin suuntaan tulkitsemalla taitavasti yhden standardin, ”You Wish Upon A Starin” Disney-piirretystä ”Pinocchio” (1940). Kaikkiaan ”Dreamer” on Lyssaridesin niin vahva ja lupaava näyttö, että lisään hänet seurattavien uusien nimien joukkoon.

Tord Gustavsen Trio: The Other Side (ECM, 2018)
Tord Gustavsen, piano, Sigurd Hole, basso, Jarle Vespestad, rummut

Norjalainen pianisti Tord Gustavsen (s.1970) levytti ECM:lle kolme taiteellisesti ja kaupallisestikin menestynyttä triolevyä vuosina 2003-2007. Sen jälkeen Gustavsen siirtyi käyttämään kvartettikokoonpanoa, osin basisti Harald Johnsenin sairastumisen ja varhaisen kuoleman (vuonna 2011 vain 41-vuotiaana) takia. Gustavsen oli kauan haluton kokoamaan uutta pianotrioa, kunnes uuden basistin Sigurd Holen myötä mieli muuttui ja uusi triolevy ”The Other Side” ilmestyi 11 vuoden tauon jälkeen. Jarle Vespestad on istunut trion rumpujakkaralla kaikilla trion albumeilla.

Ohjelmistoltaan ”The Other Side” on sekoitus Bachia, kansansävelmiä ja Gustavsenin omia sävellyksiä. Jos tuntee Gustavsenin aikaisempia triolevyjä, ei uutuus tuota suuria yllätyksiä. Trion oma surumielisen melodinen soundi on ennallaan ja rumpali Vespestadin vähäeleinen groove luo usein jännitteen lyyrisen pianon ja hellittämättömän rumpukompin välille. Hyvä esimerkki tästä jännitteestä yksi levyn kolmesta Bach-tulkinnasta eli versio hartaasta virsisävelmästä ”Schlafes Bruder”, josta syntyy hiljaisesti vetävää ”kamarigospeljazzia”.

Erittäin tasaisella ja korkeatasoisella albumilla on muitakin kohokohtia. Norjalaisen 1800-luvulla vaikuttaneen säveltäjän Ludvig Mathias Lindemanin vahvasti kansanmusiikkivaikutteinen ”Kirken, det er et gammelt hus” alkaa kuulaalla bassointrolla ja siirtyy hartaan melodian myötä Jan Johanssonin maailmaan. Gustavsenin omista sävellyksistä mieleen jäävät avausraita ”The Tunnel” ja nimikappale ”The Other Side”, tummanpuhuvia balladeja molemmat.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.