Superposition jatkaa neljä vuotta sitten ilmestyneen debyyttialbuminsa viitoittamalla tiellä. Kvartetin intiimi, nyt kenties entistäkin keskittyneempi vuorovaikutus synnyttää herkkien eleiden varaan rakentuvaa musiikkia. Albumilla on yhdeksän kappaletta, joiden joukkoon jokainen yhtyeen jäsen saanut vähintään yhden sävellyksen. Kvartetin musiikki on pitkälti kollektiivista, paino on siis enemmän koko yhtyeen ilmaisussa kuin yksittäisten muusikoiden sooloilla, vaikka niitäkin toki on tarjolla. Varsinkin molemmat saksofonistit, Linda Fredriksson ja Adele Sauros improvisoivat muutaman kiinnostavan soolon. Kaikkiaan Superpositionin kamarijazz on harkittua pohdiskelua, jossa vapaa irrottelu ja vauhdinpito jätetään suosiolla livetilanteisiin.
Albumin avaa rumpali Olavi Louhivuoren “Clouding”, jolle itsepintaisesti toistuvan bassokuvion päällä leijuvat saksofonit luovat kuulaan äänimaiseman. Myös albumin päätösraita synnyttää maisemallisia mielikuvia, kun Fredrikssonin “Uuz nousee” hohtaa aamuhämärän niukassa valossa. Alun ja lopun tunnelmakuvien välissä Superposition liikkuu paikoin myös rivakassa tempossa. Esimerkiksi basisti Mikael Saastamoisen “Elfvik” kääntyy tummasävyisen alun jälkeen yhtäkkiä svengaavaksi nykyjazziksi ja Sauroksen “To Dream” liikkuu sekin vaivattoman kepeästi ja valoisasti.
Superposition: II (We Jazz, 2024)
Linda Fredriksson, altto -ja baritonisaksofoni, Adele Sauros, tenori- ja sopraanosaksofoni, Mikael Saastamoinen, basso, Olavi Louhivuori, rummut
Superpositionin hallittu kakkosalbumi pääsee mukaan Valon kuvia -blogin tämän vuoden kuuntelusuositusten listalla: “Vuoden valinnat 2024”
Vastaa