Avainsana: eurooppalainen jazz

  • Alexander von Schippenbach: Jazz Now! – tästä ei jazz juuri parane

    Pianisti Alexander von Schlippenbachin kvartettilevytys on idealtaan varsin yksinkertainen. Otetaan neljä Eric Dolphyn ja kolme Herbie Nicholsin sävellystä sekä yksi Thelonious Monkin sävellys. Lisätään ohjelmistoon viisi pianistin omaa sävellystä, jotka sopivat hengeltään hyvin näiden omintakeisten säveltäjien joukkoon. Kootaan yhtye, joka koostuu yhtyeenjohtajaa nuoremmista muusikoista ja annetaan mennä kokonainen konsertti. Taltioidaan konsertti huolellisesti ja julkaistaan kypsän…

  • Orchestra Nazionale Della Luna – tuoretta eurooppalaista jazzia

    Kari Ikosen ja belgialaisen saksofonistin Manuel Hermian johtama kansainvälinen kvartetti on humoristisesti nimetty Kuun kansallisorkesteriksi. Vuonna 2015 perustettu yhtye on kuulemma nopeasti noussut Maan seuralaisen suosituimpien yhtyeiden joukkoon. Kvartetin ensimmäisellä levyllä on myös kieli poskella nimettyjä sävellyksiä ja Ikosen omilta levyiltä tuttua sanaleikittelyä jatkavat sellaiset nimet kuin “Itämerengue” ja “Anastasia anastaa sian”. Mutta alun “avaruuskuulutusta”…

  • Phronesis: Parallax (Edition Records, 2016)

    Pitkään yhdessä soittanut ja yhteispeliään yhä täydellisemmäksi hionut Phronesis-trio julkaisi ensimmäinen levynsä jo vuonna 2007. Nyt kun on yhtyeen viidennen albumin julkaisemisen aika, trio on asettunut niiden pianotriojen joukkoon, jotka toimivat kuin yhtenä kolmiäänisenä instrumenttina. Phronesis on siis olemukseltaan ennen kaikkea tiivis yhtye ja silloin ei ole enää niin suurta väliä sillä, kuka yhtyeen jäsenistä kulloinkin…

  • Svend Asmussen 100 vuotta

    Tanskalainen viulisti Svend Asmussen täyttää tänään pyöreät sata vuotta. Pitkän uransa aikana Asmussen ehti soittaa lukuisten musiikin klassikoiden kanssa, kuten Benny Goodman, Duke Ellington, Count Basie, Coleman Hawkins, Edith Piaf ja Toots Thielemans. Asmussen tuli tunnetuksi myös kapellimestarina ja elokuvamusiikin säveltäjänä. Asmussen esiintyi kvartetteineen Torniossa Joentalolla Kalottjazz & Blues -festivaaleilla kesällä 1996. Asmussen esiintyi 95-vuotiaaksi…

  • Sarah Murcia: Never Mind The Future – uusi ilme punk-klassikolle

    Muistan vielä elävästi, kuinka punk ryntäsi hämmentämään musiikkimaailmaa 1970-luvun lopulla. Siinä vaiheessa kuuntelin eniten Bob Dylania, The Bandia, Wigwamia tai Neil Youngia, mutta myös jazz oli pikkuhiljaa valtaamassa yhä suuremman osan kuunteluajastani. Jazz ja punk tuntuivat tulevan aivan eri maailmoista ja suhteeni punkiin jäi uuden aallon energiasta huolimatta etäiseksi. Improvisaation, noisen ja punkin väliset yhteydet…

  • Jean-Babtiste Boussougou & Henri Roger: Mourim

    Ranskalainen pianisti Henri Roger on tullut minulle tutuksi tinkimättömänä free jazzia ja nykymusiikin elementtejä yhdistävänä taiteilijana. Valon kuvia -blogissa on ollut aiemin esittelyssä kolme Rogerin levyä;  pianotriolevy “Parole Plongée”,  maalaustaiteesta innoitusta ammentava ”Parce Que!” ja pitkälti elektronisen nykymusiikin puolelle menevä ”Géographies des transitoires”. Tuoreimmalla levyllään ”Mourim” Roger soittaa yhdessä gabonilaisen basistin Jean-Babtiste Boussougoun kanssa ja uutuus poikkeaa…

  • Jonas Kullhammar & Moserobie & Svenska Kaputt & Suomi

    Miksi “Suomi”? Miksi ihmeessä ruotsalainen jazzyhtye antaa levynsä nimeksi “Suomi”? Miksi levyn sävellysten nimissä on viittauksia suomalaisen jazzin klassikoihin. Sitähän täytyi kysyä ”Suomi”-levyn äskettäin julkaisseen Svenska Kaputt -yhtyeen nokkamieheltä saksofonisti Jonas Kullhammarilta, joka vastasikin mielellään sähköpostilla lähettämiini kysymyksiin. Osoittautuu, että Kullhammar tuntee varsin hyvin suomalaisen jazzin keskeisiä hahmoja ja heidän musiikkiaan. “Suomi”-levyltä nousevat erityisesti esille…

  • Marc Ducret Trio + 3: Métatonal (Ayler Records, 2015)

    Ranskalaisen kitaristin Marc Ducret´n trio on toiminut samassa kokoonpanossa pitkään. Trion ensimmäinen levy ”L’Ombra Di Verdi” (Screwgun Records) ilmestyi jo vuonna 1999. Vuosien kuluessa triosta on kehittynyt eräs nykyjazzin taidokkaimmista kokoonpanoista, jonka dynaaminen yhteispeli toimii kuin ajatus, eivätkä mutkikkaatkaan kuviot tunnu tuottavan sille vaikeuksia. Trion rockin, jazzin, nykymusiikin ja improvisaation elementtejä yhdistävä näkemys on omaperäinen…

  • 2 x Friends And Neighbors: No Beat Policy & Hymn For A Hungry Nation

    Ornette Colemanin vuonna 1970 ilmestyneestä levystä nimensä ottaneen norjalainen Friends And Neighbors on julkaissut kaksi albumia. Debyyttilevy ”No Beat Policy” (Øra Fonogram) ilmestyi vuonna 2011. Viittaus Colemaniin on osuva, sillä yhtyeen musiikin syvä svengi ja teemojen kulmikkuus tuo helposti mieleen jazzin innovaattorin. Yhtä lailla levyltä voi kuulla muistumia myös Eric Dolphyn musiikista; ”Dolph Me” on…