Avainsana: jazzlevyt
-
Löytö levyhyllystä – Pepper Adams: Conjuration. Fat Tuesday´s Session
Baritonisaksofonisti Pepper Adamsin (1930-1986) nimissä oleva livelevys “Conjuration. Fat Tuesday’s Session” (Reservoir Music) on vuonna 1990 ilmestynyt cd-versio musiikista, joka ilmestyi alunperin vinyylinä. Levy todistaa fonistin keikkaa New Yorkin Fat Tuesday-klubilla elokuussa 1983, kun lavalle nousi poikkeuksellisen mielenkiintoinen kokoonpano. Yhtyeessä soittivat Adamsin lisäksi trumpetisti Kenny Wheeler, pianisti Hank Jones, basisti Clint Houston ja rumpali Louis…
-
Vuoden valinnat 2013
Vuodenvaihde lähestyy ja on jälleen erilaisten listojen aika, “Listmas”. Myös Valon kuvia-blogi on juhlassa mukana ja julkaisee jo perinteisen “Vuoden valinnat”-listansa. Poimin täysin subjektiiviselle listalleni joukon vuoden 2013 aikana vaikutuksen tehneitä levyjä. Suurin osa valinnoista on jazzia, tietenkin, mutta pari muutakin levyä lipsahti joukkoon mukaan. Fanin pakolliset trumpettilevyt Vuoden kotimaiset laulujazzlevyt Vuoden ison orkesterin levyt…
-
Viileää kotimaista
Kari Antila: The North Wind (Seventh String Music 2013) Kitaristi Kari Antila on kouluttautunut jazzin ammattilaiseksi eri teitä kuin useimmat suomalaiset jazzmuusikot. Kotimaisten opintojen jälkeen Antila suuntasi Belgiaan Gentin kuninkaalliseen konservatorioon ja hän on luonut uraa nimenomaan Belgiassa. Siellä ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa ”1000 Miles Away” vuonna 2007. New Yorkissakin asunut Antila on palannut Suomeen…
-
Vinyylin viehätys – Woody Shaw with Anthony Braxton – The Iron Men
Trumpetisti Woody Shaw (1944 – 1989) kokosi huhtikuussa 1977 levytysstudioon poikkeuksellisen mielenkiintoisen ryhmän. Mukana olivat saksofonisti Anthony Braxton ja pianisti Muhal Richard Abrams, jotka harvoin ovat olleet esillä rivimiehinä muiden yhtyeissä. Molemmat jo tuolloin tunnettuja omien yhtyeiden johtajina ja avantgarde-jazzin säveltäjinä. Woody Shaw sen sijaan liittyy enemmän tai vähemmän modernisti svengaavan mainstreamin perinteeseen. Mukana olivat…
-
2 x Dave Douglas – Time Travel & Pathways
Uskomattoman tuottelias ja jatkuvasti uskomattoman korkean taiteellisen tason säilyttävä trumpetisti Dave Douglas on julkaissut tänä vuonna kaksi albumillista uutta jazzia omalla Greenleaf Music-levymerkillään. Alkuvuodesta ilmestynyt ”Time Travel” äänitettiin samoissa levytyssessioissa kuin laulaja Aoife O’Donovanin kanssa levytetty ja viime vuonna julkaistu ”Be Still”. Douglasin uusi kvintetti soittaa uudella levyllä siis instrumentaalijazzia ilman laulusolistia. Heti levyn alusta lähtien…
-
Jazzia ja iskelmää raikkaasti yhteen
Suomalaisen populaarimusiikin mielenkiintoisiin omaperäisyyksiin kuuluu 1950-luvun puolivälin tienoilla alkanut jazzin ja iskelmämusiikin yhteen sulautuminen. Myöhemmin jazziskelmän nimen saanut hyväntuulisesti svengaava uusi laulumusiikki syntyi vuonna 1956 Brita Koivusen levytyksestä ”Suklaasydän” ja päättyi vajaat kymmenen vuotta myöhemmin tangon ja rautalankamusiikin esiinmarssiin. Koivusen lisäksi jazziskelmän tunnetuimpiin levyttäjiin kuuluivat vaikkapa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Helena Siltala ja Annikki Tähti.…
-
Vinyylin viehätys – Paul Motian Trio: Dance
Rumpali Paul Motian (1930 – 2011) levytti kolmannen ECM-levynsä syyskuussa 1977. Motian soittaa levyllä yhdessä saksofonisti Charles Brackeenin ja basisti David Izenzonin kanssa. Levyllä on kuusi Motianin sävellystä. Saksofonisti Charles Brackeen on levyttänyt aika niukasti, viimeisimmät levyt ovat peräisin 1980-luvun lopulta. Netistä löytyi hieman epävarmaa tietoa Brackeenin vaiheista. Näyttää kuitenkin siltä, että vuonna 1940 syntynyt…
-
Levyjä jazzin rajamailta
Jazzin vapaa henki kannustaa monia jazzperinteestä ponnistavia muusikoita usein tutkimusretkille musiikin rajaseuduille. Esittelyssä olevat levyt kuuluvat tähän perinteeseen ja ne siirtävät jazzin rajatolppia rohkeasti kauemmas sen totutusta ytimestä. Kahden miehen galaksi: Um Jepa (Fiasko Records, 2013) Nimensä mukaisesti Seppo Kantosen ja Joonas Riipan duo luo oman musiikillisen maailmankaikkeutensa. Levy on napakka reilun puolen tunnin seikkailu,…
-
Keith Jarrett: Somewhere
Taiteen arvottamisessa pidetään usein uuden etsimistä arvokkaampana kuin tutun ja turvallisen tason säilyttämistä. Toisaalta myös oman äänensä ja luonteenomaisen ilmaistapansa löytäneitä taiteilijoita arvostetaan. Kun Antti Tuuri julkaisee jokasyksyisen romaaninsa, kukaan tuskin odottaa mitään erityisen uutta, eikä kukaan ei ole yllättynyt. Kirjailijan uskolliset lukijat nauttivat uutuuden tuurimaisuuksista omassa rauhassaan, vaikka joku kriitikko jossain saattaa epäillä, oliko…